Talouden jättihankkeet luovatuutta pakolaisuutta kehitysmaissa
Suurviljelmät johtavat usein maanomistuskiistoihin, kun pien- ja omatarveviljelijät joutuvat siirtymään pois tieltä. Kuva on arabi-investoijien varoin perustetulta viljelmältä Klippoortiessa Etelä-Afrikassa. Reuters / Lehtikuva / Siphiwe Sibeko Kuva: Viestilehtien arkistoPakolaisuutta ja humanitaarista apua on kansainvälisessä politiikassa pidetty virallisesti toisistaan erillään. Ihmisten määrän lisääntyminen ja kilpailu vähenevistä luonnonvaroista ovat kuitenkin herättäneet näkemään niiden väliset yhteydet.
”Jos ei ole riittävästi ruokaa ja elintilaa, sekin voi aiheuttaa poliittisia konflikteja”, arvioi pääsihteerin erityisavustaja Leena-Kaisa Åberg Suomen Punaisesta Rististä.
”Tilanteet ovat siis monimutkaistuneet, tai ainakin nykyisin tiedostetaan paremmin, että ne liittyvät toisiinsa.”
”Asenteetkin ovat muuttuneet. Koetaan, että ihmisiä pitää auttaa, oli syy mikä tahansa. Ei ole oikeampaa tai väärempää syytä, miksi ihminen joutuu pakenemaan.”
Kansainvälinen Punainen Risti valitsi loppuvuodesta ilmestyneen katastrofiraporttinsa aiheeksi pakolaisuuden. Se paljastaa, että myös taloudelliset suurhankkeet pakottavat ihmisiä muuttamaan kotiseuduiltaan vastoin tahtoaan.
Ilmiö ei ole täysin uusi: talouskasvu alkoi 1980- ja 90-luvuilla tuottaa uutisia pienviljelijöiden ja kokonaisten maaseudun yhteisöjen pakkosiirroista.
Ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöt ovat nostaneet esiin Intian valtavia patohankkeita ja Amazonin sademetsien raivaamista suurviljelmien tieltä Brasiliassa.
Poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi niiden kokonaisvaikutukset ovat kuitenkin jääneet nousevien talousmahtien sisäisiksi asioiksi.
Åberg huomauttaa, että taloushankkeilla on kaksi puolta. Ne luovat työpaikkoja ja tuottavat ulkomaankaupasta tuloja, joilla kehitysmaat voivat nousta paremmin jaloilleen.
”Kun kehitykseen liittyy isoja taloudellisia intressejä, niitä ei ehkä mielletä samalla tavalla ihmisoikeuskysymyksinä”, hän nostaa esiin miekan toisen puolen.
”Koska ihmiset jäävät kotimaahan eivätkä pakene muualle, häätöjen vaikutukset jäävät maan sisäiseksi. Ihmisten auttamiseen on vähän keinoja, ja esimerkiksi humanitaarisen järjestön on hyvin vaikea tehdä mitään.”
Kansainvälisen Punaisen Ristin raportin mukaan suurviljelmät ovat pakottaneet maaseudun väestöä muuttoihin Kolumbiassa, Guatemalassa, Indonesiassa, Malesiassa, Nigeriassa ja Tansaniassa.
Leena-Kaisa Åberg toteaa, että usein hallitukset pyrkivät tarjoamaan suurhankkeiden syrjäyttämille ihmisille vaihtoehtoja muuttoon.
”Ihmiset voivat silti kokea, että vaihtoehdot tuhoavat aiemman mahdollisuuden harjoittaa elinkeinoa tai että ne ovat muuten riittämättömiä.”
Maailman kuvalehti uutisoi joulukuussa, että Mosambikissa valtio siirsi pikatahtia 20 000 parasta viljelymaata kiinalaisten rahoittamalle riisiviljelmälle.
Häädetyt pienviljelijät kertovat, ettei heille ole lupauksista huolimatta osoitettu korvaavaa maata. Jotkut ovat omin luvin raivanneet mäen rinteeltä aiempaa pienemmät palstat. Niiden maaperä sopii silti jokilaaksoa heikommin ruuantuotantoon.
Amerikkalaisessa Oakland Instituutissa on laskettu, että yksin Afrikasta on vuoden 2008 jälkeen myyty ulkomaisille sijoittajille Ranskaa vastaava maa-ala ruuan ja biopolttoaineiden tuotantoon.
Vaikka talouskasvu siis tuo toimeentuloa, vientimarkkinoille tähtäävät jättiviljelmät eivät välttämättä auta paikallista omavaraisuutta ruuan suhteen. Päinvastoin aliravitsemuksesta kärsivien määrä on kasvanut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Tansania onkin vastikään päättänyt rajoittaa sijoittajien maanvuokrausta (MT 16.1.).
Pakkohäädöt hajottavat perheitä ja yhteisöjä sekä siirtävät väkeä suurkaupunkien slummeihin, mikä on omiaan aiheuttamaan sosiaalisia ongelmia.
Tilannetta ei myöskään helpota se, että luonnonmullistuksista kärsittiin viime vuosikymmenellä aiempaa enemmän. Niitä jälkiä korjataan useissa maissa vielä pitkään.
KAIJALEENA RUNSTEN
Kansainvälisen Punaisen Ristin World Disasters Report 2012 on
ladattavissa englanninkielisenä www.ifrc.org g Publications and reports
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
