Koirankakka maatuu lämpimässä pian

Yritän aktiivisesti vältellä seuraamasta jokakeväistä koirankakan käsittelyä mediassa. Kyse on tuskastuttavasta

aiheesta. Ongelmalle ei ole olemassa lopullista ratkaisua. Mitä lie masokismia, haluan nyt kuitenkin itse käsitellä

aihetta.

Ongelman aiheuttaja on koiran

uloste ei-toivotuissa paikoissa lähinnä kaupunkimaisissa oloissa. Kaikkein

yksinkertaisin ratkaisu ongelman

hävittämiseksi olisi kaikkien koirien tappaminen. Melko lapsellinen kommentti, eikö? Mutta näinhän se on, ja tällekin vaihtoehdolle löytyy varmasti

kannattajansa. Koska niin kauan kuin on koiria, ne myös ulostavat jonnekin.

Pitäisikö koirien pitäminen olla

sallittua vain haja-asutusalueilla, missä

ulosteet häiritsevät pienempää joukkoa ihmisiä? Tämä vaihtoehto taitaisi rikkoa perustuslakia ja kansalaisten yhdenvertaisuutta, joten ei käy.

Roskiksia pitäisi olla enemmän, mutta kunnilla ei ole varaa ylläpitää ja tyhjentää tiheää julkisten roskisten verkostoa.

Roskisten määrän ja kadulta löytyvien koirankakkojen sekä muiden roskien

välisen riippuvuuden selvittäminen olisi

mielenkiintoista. Todennäköisesti

riippuvuus on melko suurta, mutta kun ei ole varaa niin ei ole varaa.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on esittänyt, että poliisin

sakotusoikeus koirien jätöstelystä siirtyisi

kunnille. Siitä vain, kyllä minä maksan, jos koirieni jätökset ovat jostain syystä jääneet siivoamatta.

Mutta ihanko oikeasti se koiransa

jätökset säännöllisesti jalkakäytävälle

jättävä lähiön asukas muuttaisi toimintatapaansa, vaikka sakotusoikeus siirtyisi kunnalle? Ja kellä olisi aikaa näitä kakkasakkoja käydä antamassa?

Edistykselliset ja yhteisölliset pientalojen asukkaat voivat halutessaan tilata

koirankakkaroskis-tarran ulkoroskikseensa. Tarra kertoo koiranulkoiluttajille, että roskiksen omistaja on antanut luvan pudottaa koirankakkapussit tähän roskikseen. Tämä on yksi parhaimpia parannussovelluksia koirankakka-ongelmaan.

Yksilöistä lähtevää aloitteellisuutta.

Paikallislehti Turkulaisessa lyötiin

faktaa pöytään koirankakasta haastattelemalla Turun yliopiston eläinmuseon

konservaattori Ari Karhilahtea. Karhilahden mukaan talviset kakat maatuvat minimissään kuukaudessa ja viimeistään juhannuksena kaikki talvikakat ovat

hajonneet totaalisesti. Maatumisprosessin nopeuteen vaikuttaa konservaattorin

mukaan kuitenkin moni asia.

Pökäle pitkällä nurmella sateisella

säällä maatuu nopeimmin. Kuiva keli ja jalkakäytävä venyttää haitta-ajan pituutta. Kesällä lämmin sää ja muun muassa

kärpäset, koppakuoriaiset ja toiset pieneläimet vauhdittavat kasojen katoamista.

Ehkä innostuin kirjoittamaan

aiheesta, koska tapasin aurinkoisella

aamuhangella vanhemman rouvan

sauvakävelylenkillä. Ehdin jo varautua

siihen yhdestä asiasta keskusteluun, mutta mitä vielä. Rouva halusi vain

ihastella koiriani ja kertoa, miten hänen mielestään suurin osa ihmisistä aliarvioi koirien älykkyyttä.

Niin, eihän se koiran vika ole, jos sillä on tyhmä omistaja.

sari.penttinen@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF