Eläkeikä nouseekin
Suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi, mikä tietysti on myönteinen asia. Samalla kuitenkin eläkeläisten määrä kasvaa ja eläkkeitä nautitaan aiempaa pidempään.
Kun vielä samaan aikaan nuorison opiskeluajat tahtovat venyä, työurien osuus ihmisen elinkaaresta käy jatkuvasti pienemmäksi. Kansa ei keskimäärin ehdi työuransa aikana rahoittamaan muina aikoina tarvitsemiaan lapsenhoito-, koulutus-, terveys- ja eläkemenoja.
Puhutaan kestävyysvajeesta. Sen paikkaamiseksi tarvittavat rakenteelliset ratkaisut ovat vaikeita. Moni päättäjä on polttanut näppinsä tarttumalla aiheeseen. Verojen ja maksujen nostamisellakin on lopulta rajansa.
Tilastoista paljastuu, että kansa on alkanut itse jatkaa työuriaan. Suomalaiset jäivät viime vuonna eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaina, mikä oli lähes puoli vuotta korkeampi ikä kuin vuotta aikaisemmin (MT 17.7.). Viljelijät jatkavat tästä vielä lähes vuoden pidempään.
Eläketurvakeskuksellekin muutos tuli yllätyksenä. Kaiken lisäksi ikääntyneet näyttävät pärjäävän työelämässä hyvin – he työllistyvät myös taantuman aikana.
Tilastojen taakse voi kätkeytyä selittäviä tekijöitä. Esimerkiksi hoitoalan työvoimapulassa kunnat pitävät tiukasti kiinni ikääntyvistä hoitajistaan. Myös sairauseläkkeiden myöntäminen lienee tiukentunut.
Joka tapauksessa ikääntyneempien suomalaisten halu ja valmius työskennellä on selvästi kasvamassa. Jo kaksi kolmesta suomalaisesta jatkaa töitään vanhuuseläkkeen ikään saakka.
Kansalaiset ovat itse alkaneet paikata kestävyysvajetta. Päättäjien kannattaa miettiä, olisiko kannustus pakkoa parempi työurien pidentäjä. Päättäjille helpompi se ainakin olisi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
