”Lannoitemarkkinoilta puuttuu kilpailu”
Lannoitteet ovat viljatilojen suurin yksittäinen kuluerä. Siksi toimivien lannoitemarkkinoiden puuttuminen on viljatilojen kannalta suuri ongelma, sanoo MTK:n ja SLC:n viljavaliokunnan entinen puheenjohtaja Erik Brinkas.
Markkinoiden toimintaa heikentää merkittävästi fosforilannoitteita koskeva kadmiumrajoitus, joka on Suomessa selvästi muuta Eurooppaa tiukempi. Rajoituksen myötä valtaosa maailman esiintymistä on sellaisia, että niiden fosfori sisältää liikaa kadmiumia.
Poikkeuksena on vain Venäjä, jossa lannoitteen raaka-aineeksi louhitaan samaa esiintymää kuin Suomessa.
Brinkas myöntää, että tuottajajärjestöissäkin mielipiteet kadmiumrajan tarpeellisuudesta ollaan kahta mieltä. Osa pitää sitä hyvänä asiana, joka turvaa maaperän puhtautta.
”Olisi hyvä miettiä, miten Euroopassa pärjätään kadmiumpitoisemmalla lannoitteella kuin täällä Suomessa.”
Brinkas ei näe kadmiumrajoituksen tuovan suomalaiselle viljantuotannolle edes kilpailuetua.
”Emme saa sen ansiosta senttiäkään lisää tuottamastamme viljasta.”
Uhkakuvien lisäksi Brinkas näkee viljapuolella myös mahdollisuuksia. Hän uskoo, että Suomessa tuotetulla viljalla on tulevaisuudessa nykyistä enemmän kysyntää myös maamme rajojen ulkopuolella.
Hän kannustaa viljelijöitä ja viljelijöiden yhteenliittymiä punnitsemaan sitä, mikä on seuraava askel suomalaisen viljan markkinoiden laajentamisessa.
”Vientimahdollisuudet pitäisi ottaa huomioon jo laji- ja lajikevalinnoissa. Kannattaa viljellä sitä, mille on vientikysyntää.”
Hän ottaa esimerkiksi mallasohran. Tietyt Suomessa viljeltävät mallasohralajikkeet kiinnostavat eurooppalaisia mallastamoita.
Myös suomalainen vehnä kiinnostaa Euroopassa yhä enemmän.
”Meillä on totuttu ajattelemaan, ettei suomalaiselle vehnälle ole kysyntää Euroopassa. Enenevässä määrin suomalaista vehnää menee vientiin.”
Toisaalta rehuohran vienti Suomesta on vaikeampaa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
