Ihmiset sairastuvat, jos luonnon monimuotoisuus romahtaa

Iita Levanoja satuloi hevosta Kantelesärkän ratsastustallilla Jako-koskella Pohjois-Karjalassa. Tutkimuksen mukaan lapset, jotka ovat tekemisissä eläinten ja luonnon kanssa, ovat terveempiä kuin kaupungeissa asuvat. jaakko kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkisto

Maaseudulla varttuneet lapset ovat tutkitusti terveempiä kuin kaupungeissa kasvaneet. Altistuminen kasvien siitepölylle, luonnon mikrobeille ja eläimille suojaa allergioilta, astmalta sekä suolisto- ja tulehdussairauksilta läpi elämän.

Tulokseen päästiin tutkimuksessa, jota veti akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta.

Tutkimuksessa mitattiin 120 Pohjois-Karjalassa asuvan koululaisen ihon bakteeristo ja veren vasta-aineet. Niitä verrattiin lasten asuinympäristöön.

Huomattiin, että ne, joiden lähiympäristössä sijaitsi paljon maatalousmaata ja metsää, olivat vastustuskykyisempiä sairauksille kuin rakennetun ympäristön keskellä asuvat.

Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty muualla maailmassa. Keski-Euroopassa tosin on huomattu, että eläintiloilla kasvaneet lapset ovat erityisen terveitä.

Hanskin mukaan juuri varhaislapsuus on vastustuskyvyn kehittymisen kannalta avainasemassa.

Toki joitakin allergioita pystytään parantamaan aikuisiässäkin, mutta siedätyshoidot ovat aikaavieviä ja hankalia.

Ravinnollakin lienee merkitystä.

Vastikään maasta nostettu lähiruoka antaa eväät paremman vastustuskyvyn kehittymiselle kuin jalostetut einekset.

Allergiat, astmat ja muut tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät sitä mukaa, kun väestö pakkautuu kaupunkeihin. Kaiken kaikkiaan kontakti luontoon on hiipunut. Kesämökilläkin lapset saattavat pelata tietokoneella sisällä.

Hanski on huolissaan myös valloillaan olevasta bakteerikammosta. Sekä omaa ihoa että kodin pintoja jynssätään desinfioivilla myrkyillä. Samalla kuolevat hyvätkin bakteerit.

Liian siistissä ympäristössä lasten vastustuskyky ei kehity, mistä seuraa allergioita ja sairauksia. Lasten pitäisi antaa möyriä maassa.

Koiran hankkiminen kerrostaloasuntoon ja asfalttipihan vesilätäkössä läträäminen eivät kuitenkaan estä allergioita. Myöskään maatilalla asuminen ei riitä, jos ympäröivä luonto pääsee köyhtymään.

Hanskin mukaan vastustuskyvyn kehittymiseen tarvitaan luonnonmukaista ympäristöä ja altistumista luonnonkasvien siitepölylle ja ympäristön mikrobeille.

Vielä ei tiedetä, mitkä eliölajit, bakteerit ja luontotyypit ovat terveyden kannalta tärkeimpiä. Siksikin on syytä huolehtia, ettei luonnon monimuotoisuus heikkene.

Jos luonto yksipuolistuu maankäytön ja ilmastonmuutoksen takia, ihmisten terveys voi olla vaakakupissa.

Hanski näkee luonnonympäristöt vakuutuksena tulevan varalle. Monimuotoinen luonto kestää ilmastonmuutosta paremmin kuin ihmisen köyhdyttämä luonto, joka altistuu helposti muun muassa hyönteis- ja sienituhoille.

Ongelmana on, että monimuotoisuus hupenee kiihtyvällä tahdilla. Lajeja kuolee sukupuuttoon tuhatkertaisella nopeudella verrattuna aikaan ennen ihmistä. Tutkijat pelkäävät, että sadan vuoden päästä viidennes nykyisistä eliölajeista on ikuisesti poissa. Monet niistä ovat ihmisen kannalta elintärkeitä.

Hanskin mukaan esimakua tulevasta saadaan tarkastelemalla kalakantojen romahtamista valtamerissä.

Suomalaisillakaan ei ole syytä röyhistellä rintaa. Lajistostamme kymmenes on luokiteltu uhanalaiseksi. Avainasemassa monimuotoisuuden turvaamisessa ovat maaseudun maanomistajat.

Hanski toivoo, että luonnon köyhtymiseen havahdutaan ennen kuin se iskee pahasti omaan nilkkaan. Ehkä herääminen tapahtuu vasta, kun tapahtuu jokin riittävän suuri katastrofi.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF