Ministeri Leppä HS:ssä: Maataloudelta ei saa leikata

Ministerin mielestä kauppa käyttää väärin markkina-asemaansa. Hintojen laskusta seuraa heikentyvä kannattavuus. Kuva: Petteri Kivimäki

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) torjuu EU-komission kaavailut leikata maatalouden tukia viidellä prosenttiyksiköllä unionin budjetissa vuosina 2021–2027. Ensimmäisten arvioiden mukaan se tarkoittaisi 20–25 miljoonan euron vähenemää Suomeen maksettaviin suoriin tukiin.

Leppä sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei maatalouden tukiin saa tehdä leikkauksia.

”Kun ottaa huomioon, miten vaikea tilanne suomalaisilla maanviljelijöillä on, leikkauksia ei voi millään hyväksyä. Ei vaan voi”, Leppä sanoo.

”Tähän tehtävään olen hyvin motivoitunut. Pidämme puolemme.”

EU tehnee budjettipäätöksiä vuonna 2020, joten Suomella on keskeinen rooli neuvotteluissa EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 loppupuoliskolla.

”Jokaisen suomalaisen kannattaa olla sillä puolella, että saadaan mahdollisimman paljon maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Sehän on jokaisen suomalaisen etu", Leppä sanoo lehdessä.

Hän huomauttaa myös, että maanviljelijät ovat nyt poikkeuksellisen ahtaalla. Kannattavuus heikkenee, koska tuotteiden hinnat ovat laskeneet ja tuotantokustannukset nousseet.

”Valio valitettavasti päätti juuri alentaa maidon tuottajahintaa 2,5 sentillä litralta. Se on iso isku. Jos tähän tulee vielä tukileikkauksia, maidontuottajalle yhtälö on mahdoton.”

Leppä sanoo lehdessä, että kauppa ei pelaa reilua peliä, ja siitä kärsii ennen kaikkea suomalainen maataloustuottaja. Hänen mielestään kauppa käyttää väärin markkina-asemaansa.

Hänen mukaansa kauppa aikoo nyt maksaa meijereille maidosta aikaisempaa vähemmän, kun Valio laski tuottajahintaa.

”Kaupan kanssa toimittaessa eteen tulee kaikenlaisia velvoitteita, pidennettyjä maksuaikoja ja markkinointimaksuja. Ja jos et tee kaupan omaa tuotetta, sinun omaa brändiäsi ei päästetä edes myyntihyllylle. Tämä on selvää määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, ja sen kitkemiseksi tarvitaan oma laki ja oma viranomainen, kuten monissa muissa EU-maissa jo on”, Leppä ilmoittaa.

Uuden elintarvikemarkkinalain ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2019.

HS esittelee jutussa myös Lepän Pertunmaalla sijaitsevaa metsä- ja maitotilaa, jonka juuret juontavat vuoteen 1539. Lisätuloja hankitaan vuokramökeillä. Leppä sai maataloustukia viime vuonna 116 000 euroa.

Tänä viikonloppuna ministeri kertoo lannoittavansa nurmet, "jos on kelit kohdallaan".