Lisää perhehoitoa ikäihmisille

Perhehoidossa vanhusta hoidetaan kodinomaisessa ympäristössä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Vanhusten hoito ja sen laatu on noussut jälleen julkiseen keskusteluun. Vanhustenhuollon henkilöstömitoitukset eivät ole läheskään kaikkialla kohdallaan, pätevistä työntekijöistä ja resursseista on pulaa ja valvonnassa on pahoja puutteita.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Hatunnoston ja lämpimän kiitoksen ansaitsee kotikaupunkini Jyväskylän työntekijöiden tapa hoitaa vanhuksiaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto nosti Jyväskylän ympärivuorokautisen vanhustenhoidon ”soihdunkantajaksi” ja esimerkiksi koko muulle maalle. Tästä saavutuksesta kannattaa iloita.

Hallituksen päätös vanhusten laitospaikkojen vähentämisestä on oikeansuuntainen, mutta se edellyttää vahvaa panostusta korvaaviin hoitomuotoihin ja kotipalveluihin. Perhehoito on yksi hyväksi havaittu vaihtoehto, kun haetaan kodinomaista, yksilöllistä ja esimerkiksi muistisairaan ikäihmisen tarpeet huomioivaa hoitomuotoa. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, jolloin se tarjoaa myös omaishoitajille mahdollisuuden kaivattujen vapaiden pitämiseen.

Perhehoitoliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekivät syksyllä 2013 kyselyn kunnille ja yhteistoiminta-alueille ikäihmisten perhehoidon tilanteesta.

Kysely lähti 222 toimijalle, joista kaksi kolmasosaa vastasi siihen.

Vastanneista 34 kunnassa oli jo tarjolla ikäihmisten perhehoitoa, saman verran oli kuntia, joissa perhehoidon käynnistäminen oli työn alla. Kunnat ovat nyt kiinnostuneita ikäihmisten perhehoidosta, sillä yli 60 kuntaa halusi siitä lisää tietoa.

Kunnat tarvitsevat tietoa esimerkiksi siitä, kenelle perhehoito sopii, miten perhehoito käytännössä järjestetään ja millaista tukea perhehoitaja tarvitsee jaksaakseen. Tähänastiset kokemukset ikäihmisten perhehoidosta ovat olleet rohkaisevia.

Olen iloinen, että juuri mainetta vanhusten hoidostaan niittänyt Jyväskylä on myös ottanut ikäihmisten perhehoidon palveluvalikkoonsa ja kehittää sitä.

Hyvä perhehoito edellyttää resursseja ja toimiviksi hiottuja prosesseja. Tässä kunnat perhehoidon järjestäjinä ovat avainasemassa.

Kolmannen sektorin toimijana Perhehoitoliitto tekee yhteistyötä kuntien kanssa hyvän perhehoidon edellytysten luomiseksi. Perhehoitajien ennakkovalmennus, valmennusryhmien kouluttaminen valtakunnallisesti, vertaistuen kehittäminen sekä välineiden luominen laadunarviointiin tukevat hyvän perhehoidon toteuttamista. Säännöllinen arviointi ja kehittäminen lisäävät perhehoidon laatua, tunnettuutta, imagoa ja arvostusta suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) on luvannut parantaa perhehoidon edellytyksiä, erityisesti perhehoitajien sosiaaliturvaa lainsäädäntötasolla vielä kuluvalla hallituskaudella.

Kiinnostavana uutena vaihtoehtona ikäihmisten perhehoitoon on tulossa yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Kaarinaan rakenteilla oleva Perhehoitokylä Säde tulee tarjoamaan kodin, hoivan ja huolenpidon 20 ikäihmiselle sekä mielekkään tehtävän ja mahdollisuuden jakaa arkea perhekylässä toimiville perhehoitajille.

Säde kiinnostaa ikäihmisiä ja heidän läheisiään ja sinne halutaan muuttaa. Perhehoitajien yhteisö on rakentumassa ennakkovalmennuksessa, jossa pohditaan syvällisesti perhehoitajan tehtävää, yhteisössä toimimisen mahdollisuuksia mutta myös haasteita.

Aila Paloniemi

kansanedustaja (kesk.)

Perhehoitoliiton pj

Avaa artikkelin PDF