Yhteiskunnan vastuu
Pohjois-Suomessa ollaan aivan aiheellisesti huolissaan turvallisuudesta. Samaan aikaan kun hallituksessa ja eduskunnassa keskustellaan siitä, pitäisikö liikkuva poliisi lakkauttaa, pohjoiseen syntyy isoja alueita, missä ei ole turvallisuudesta
vastaavia viranomaisia lainkaan.
Mikäli Enontekiön rajavartioasema
lakkautetaan, siirtyvät viranomaispalvelut satojen kilometrien päähän. Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä kysyykin, miten kansalaisten turvallisuuteen syntyvä aukko aiotaan tulevaisuudessa korjata. (MT 15.10.)
Hallituksen kaavailemat kuntaliitokset johtaisivat siihen, että kaukaisimmilta kyliltä olisi matkaa kuntakeskukseen yli 300 kilometriä.
Yhteiskunnan vastuu nousee esiin myös siinä, että Enontekiön pinta-alasta on eri perustein suojeltu ja tuottavan toiminnan ulkopuolella 70 prosenttia. Näistä alueista kunta ei saa mitään tuottoja. Kärnä ihmettelee, että suojelualueet on perustettu siksi, että ne ovat ”mittaamattoman arvokkaita”, mutta verottajan mukaan niillä ei ole mitään arvoa.
Pohjois-Suomen laajoja suojelualueita on perusteltu muun muassa matkailuelinkeinolla.
Se on sinänsä perusteltua, mutta matkailu vaatii kuitenkin vähintäänkin minimipalvelut. Enontekiön kunta joutuu tukemaan tappiollista mutta elintärkeää lentoreittiä, koska muuten sekin loppuisi.
Enontekiön esimerkki osoittaa, että valtio vetäytyy sille kuuluvista vastuista. Kysymys ei ole vain Pohjois-Suomesta, vaan samanlaisia alueita löytyy myös Itä-Suomesta.
Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä pohjoisen alueen merkitys on huomattu ja alueelle investoidaan tosissaan. Miksi Suomen pohjoiset alueet olisivat erilaisia?
Yhteiskunnalla on vastuu jokaisesta suomalaisesta ja kaikista alueista. Näivettämällä ei synny uutta kasvua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
