Loma-asuntoa vuokraamalla voi ansaita sievän tilin

Omaa loma-asuntoaan voi vuokrata vaikka vain niiksi kuukausiksi, kuin sitä ei itse tarvitse. Kuva: Sanne Katainen

Vaikka monet kesämökeistä ovat omistajiensa pyhättöjä, yhä useampi hyödyntää tyhjilläänolokaudet vuokraamalla mökkiä.

Kun jakamis- ja kiertotalous tulee tutummaksi, vuokraamista aletaan pitää järkevänä. Matkailuala on voimakkaassa nousussa, ja mökkivuokraus yleistyy kovaa vauhtia.

Vuokramökkien laatu ja vuokraajien osaaminen paranevat kohisten.

Vuokraus on mahdollista, vaikka itse asuisi kauempana mökistä. Käytännön työt voi ulkoistaa mökkikummeille tai muille huoltopalveluille. Sitä mahdollisuutta hyödyntää yhä useampi kaukana mökistä asuva.

Mökkivuokrauksesta saatava vuokratulo on yksityishenkilölle pääomatuloa. Mukaan lasketaan varsinaisten vuokratulojen lisäksi esimerkiksi varaus- ja peruutusmaksut.

Vuokratuloista voi vähentää kokonaisuudessaan kustannukset, jotka liittyvät suoraan vuokraukseen. Niitä ovat esimerkiksi koulutukset, mökkivuokraustoiminnan yhdistyksen jäsenmaksut, markkinointikulut ja -materiaalikustannukset, välityspalkkiot ja välitystoimijoiden palvelumaksut.

Samoin esimerkiksi sii­vouk­sesta sekä irtaimiston ja pal­­veluiden hankinnoista aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia. Jos kalusteiden ja kodinkoneiden tarkka hankintahinta ei ole tiedossa, niistä voi tehdä kiinteän kalustevähennyksen.

Mökkivuokrauksesta aiheutuneet matkakustannukset voi vähentää henkilöverotuksessa joko pääomatuloverotuksessa tai tulonhankkimisvähennyksinä. Kustannusten pitää perustua vuokraustoimintaan ja niistä on oltava riittävä selvitys, kuten ajopäiväkirja.

Mökkivuokrauksesta on tulossa entistä kannattavampaa. Korkeimman hallinto-oikeuden viime­vuotisen ennakkopäätöksen myötä myös tyhjilläänolokausien kulut tulivat vähennyskelpoisiksi.

Pääosin vuokrakäytössä olevan mökin niin sanotuista yleis­kuluista ja poistoista saa nyt ja takautuvasti verotusta oikaisten vähentää vuokraus- ja tyhjilläänoloajan kustannukset.

Jos vuokraustoiminta on satunnaista, vähentää saa edelleen vain vuokrausajan osuuden yleiskuluista.

Merkityksellistä ei ole, mihin tarkoitukseen mökki on alun perin hankittu, vaan mihin sitä on pääasiallisesti verotus­vuonna käytetty.

Mökin vuokralle laittamista harkitseva voi yllättyä, kuinka paljon vähennyskelpoisia kuluja onkaan. Yleiskuluja ovat kiinteistövero, vakuutusmaksut, sähkö- ja vesimaksut, tienhoitomaksut, jäte- ja nuohouskulut, tietoliikennekulut sekä mahdolliset hoitovastikkeet.

Jos vuokrattavaa kiinteistöä varten on otettu tulonhankkimislainaa, myös velan korot ja sivukulut ovat verovähennyskelpoisia.

Vuosikorjauskulut eli niin sanottujen ylläpitoremonttien kustannukset vähennetään niiden maksamisvuoden vuokra­tuloista.

Mökin tasoa nostavien remonttien kulut voidaan pyynnöstä vähentää tasapoistoina.

Vuokralle annetun, asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen hankintamenoista, rakentamiskustannuksista ja ostoon liittyvistä kustannuksista voi tehdä poiston rakennuksen osuudesta.

Vähennykset voi tehdä niiltä osin kuin kiinteistöä vuokrataan. Jos vuokrattuna on koko kiinteistö, vähennykset huomioidaan koko suuruudeltaan. Jos vain puolta kiinteistöstä vuokrataan, vähennyksiä voi tehdä 50 prosentin osuudesta.

Jotta veroilmoituksen tekeminen sujuisi sulavasti, kuluista kannattaa pitää huolellista kirjaa.

Yksityiskäytöstä aiheutuneet kulut eivät koskaan ole vähennyskelpoisia. On tärkeää pitää kirjaa ja pystyä osoittamaan, minä ajanjaksoina mökki on ollut vuokrattuna, tyhjillään ja omassa käytössä.

Vuokrauksen tarkoitus on pystyttävä osoittamaan esimerkiksi vuokrausilmoituksen tai välityssopimuksen avulla. Myös mökin ja vuokraustoiminnan tulot ja menot on syytä kirjata niin omaa seurantaa kuin verottajaakin varten.

Kaikista tuloista ja menoista on säilytettävä tositteet vähintään kuuden vuoden ajan. Veroilmoituksella annetaan riittävä selvitys, ja tarvittaessa verottaja pyytää lisäselvitystä.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti, joka on kirjoittanut Mökkivuokraajan käsikirjan.