vierasyliö Yleiset uskomukset ruokkivatyhä edelleen arkiajatteluamme

Arkiajattelu ei tähtää totuuden etsimiseen. Takinkääntäminen voi kertoa myös kyvystä käsitellä uutta tietoa.

Poliitikot ovat takinkääntäjiä.

Kaikki mikä tulee luonnosta,

on terveellistä. Lihavat ovat laiskoja. Rikkaat ovat keinottelijoita. Ei ilmasto lämpene,

talvihan on kylmä. Maahanmuuttajat vievät kantasuomalaisten työpaikat.

Fiksuillakin ihmisillä on

kestämättömiä uskomuksia.

Ne eivät hevin karise, vaikka tiede saisi selville mitä. Siihen on luonnollinen syy.

Analyyttinen ajattelu on

elämän säilymisen kannalta toissijainen ajattelumuoto. Se on liian hidasta, jotta se pitäisi

hengissä, sanoo arkiajattelun tutkimusryhmän johtaja

Marjaana Lindeman Helsingin yliopiston psykologian laitoksesta.

Esihistoriallisessa luolakulttuurissa esivanhempiemme oli pääteltävä nopeasti, mitkä asiat olivat vaarallisia, mitkä turvallisia tai yhdentekeviä.

Tähän tarpeeseen kehittyi intuitiivinen ajattelu. Se luokittelee asioita salamannopeasti samankaltaisuuden perusteella

ja kytkee ilmiöitä yhteen sen nojalla, mitkä tapahtumat

seuraavat toisiaan.

Esihistoriallinen ihminen piiloutui kuullessaan heinikon kahinaa. Se johtui useimmiten

tuulesta, mutta leijonan lähestyessä piileskelystä oli suuri hyöty.

Elämän monimutkaistuttua intuition rinnalle kehittyi tietoinen, rationaalinen ajattelu. Silti luovimme arjessa edelleen esi-isiemme automaattisten

pikapäätelmien varassa.

Arkiajattelu ei tähtää totuuden

etsimiseen. Sille riittää, että

löytyy jokin ratkaisu. Intuitio

luottaa omakohtaisiin kokemuksiin: mitä näemme, kuulemme, haistamme, maistamme, tunnemme.

Jos peilistä näkyy naamassa

kukkivan finnejä suklaan

napostelun jälkeen, vakuuttuu

helposti siitä, että suklaa on finnien syy. Finninaamaa ei kiinnosta tietää, että useimpien

muiden iho näyttää suklaan syömisen jälkeen samalta kuin ennenkin ja finnit aiheuttaa

ilmeisesti jokin muu.

Intuitiivinen arkiajattelu on kehityshistoriallisesti vanhaa, pääasiassa tiedostamatonta, automaattista, helppoa, nopeaa, assosiatiivista, pysyvää. Se

jaottelee asioita hyvän ja pahan akselilla. Tiede rakentuu epäilylle ja kyseenalaistamiselle.

Arkiajattelulla ei ole tarvetta

eikä pyrkimystä korjata itseään. Päinvastoin.

Pitäydymme aiemmissa

käsityksissämme vastakkaisesta tiedosta huolimatta.

Tulkitsemme vastakkaisen tiedon yleensä epäluotettavaksi

tai sattuman poikkeukseksi, emmekä pidä sitä juuri koskaan osoituksena siitä, että omat

käsityksemme olisivat vääriä.

Saman todisteen tulkitsemme eri tavoin riippuen siitä,

vahvistaako se omaa käsitystämme vai kyseenalaistaako sen.

1500-luvulle asti uskottiin, että vain kasvit ja eläimet

kelpaavat lääkkeeksi. Sama

väärinkäsitys lienee synnyttänyt

intuition, että luonnonmukainen

terveyden- ja sairaanhoito on parempaa kuin keinotekoinen.

Samankaltainen ajattelu

värittävää suhtautumista myös ruokaan.

Moni uskoo, että kaikki,

mikä tulee luonnosta, on hyvää ja terveellistä, kun taas ”epäluonnollista” ruokaa pidetään pahana ja epäterveellisenä. Luomu hyvis, lisäaine pahis.

Näin ei kuitenkaan ole.

Ihmisiä kuolee, kun he juovat puhdistamatonta vettä. Moni kasvi on myrkyllinen. Pakkanen ja aurinko voivat tappaa.

Keinotekoisesti valmistetut lääkkeet ja ruokien lisäaineet taas ovat pelastaneet miljardien ihmisten hengen.

Media vilisee tieteen

kaapuun pukeutuvia pseudotieteellisiä tutkimuksia,

joilla on helppo tukea näkemyksiään.

Näennäistieteellä on inhimillinen tenhovoima intuitiiviseen ajattelijaan.

Yleisiä uskomuksia on hankala

syrjäyttää, koska ympäristö vahvistaa niitä. Uskomukset kumpuavat ihmisten henkilökohtaisesti havaitsemista

säännönmukaisuuksista.

Me myös opimme uskomuksia muilta. Opimme nipun

valmiita uskomuksia.

Kulttuurinen toisenlaisuus muuntautuu arkiuskomuksissa usein kaavamaiseksi.

On juopottelevat saamelaiset, ylipotenttiset mustat, kiihkoislamilaiset arabit, pokerinaamaiset japanilaiset, rikolliset romanit, vilkkaat italialaiset, pihit laihialaiset, hitaat hämäläiset, suulaat savolaiset, jöröt suomalaiset.

Mielensä muuttajaa haukutaan takinkääntäjäksi. Moni

pitää asenteen pysyvyyttä

asiantuntemuksen ihanteena. Äänestäjä arvostaa sitä, että

hänen poliitikkonsa seisoo

sanojensa takana.

Jos poliitikko muuttaa käsitystään aiemman mielipiteen osoittautuessa vanhentuneeksi

tai perusteettomaksi, häntä syytetään takinkäännöstä.

Mielipiteen muuttaminen ei aina heijasta epärehellisyyttä. Se voi olla osoitus analyyttisesta

tiedonkäsittelystä. Poliittiset suhdanteet muuttuvat niin

nopeasti, että itsepäinen

pitäytyminen vaalilupaukseen tuntuu jopa huvittavalta.

Arkiajattelun intuitio ja

analyyttinen päättely ovat

molemmat ihmiselle välttämättömiä. Molemmilla on ansionsa ja heikkoutensa.

Intuitio on luovuuden, mielikuvituksen ja sosiaalisuuden perusta. Ilman analyyttistä ajattelua taas emme tietäisi

mitään siitä, miten maailma

todellisuudessa toimii.

PÄIVIKKI ANTOLA

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston etnologian professori emerita, Turun yliopiston uskontotieteen ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentti.

Avaa artikkelin PDF