Lypsyasemat haastavat robotit
Viime vuodet yleisin uusien navetoiden lypsyjärjestelmä on ollut robotti. Se asennetaan yhdeksään kymmenestä uudesta navetasta.
Tavallisinta on rakentaa 70 tai 140 lehmän robottipihatto.
”Isoihin navetoihin hankitaan myös lypsyasemia ja karusellilypsyasemia, joissa lypsyteho on mitoitettu usealle sadalle lehmälle”, laitemyynnin kanavapäällikkö Jorma Laiho DeLavalilta sanoo.
Samaa sanovat Pellon Groupin toimitusjohtaja Arto Pohto ja NHK-Dairyn toimitusjohtaja Oskari Korhonen.
Pohto ennustaa robottien suosion laskevan.
”Lypsyrobotti on asemaan verrattuna kallis investointi ja robotin huoltokustannukset ovat korkeat. Robotti on suosituin pihatoissa, joissa on 60–120 lypsävää. Koska yhä useampi uusi pihatto on tätä suurempi, lypsyaseman suosio kasvaa”, hän sanoo.
Viime vuosina rakennetut uudet parsinavetat voi kauppiaiden mukaan laskea yhden käden sormilla.
Vanhojen navetoiden peruskorjauksilla pyritään parantamaan eläinten ja tuottajien hyvinvointia sekä lisäämään tuotannon tehokkuutta.
Peruskorjauksia tehdään jonkin verran.
”Lypsyroboteilla korvataan lukuisia lypsyasemia joka vuosi. Usein pihaton remontilla saadaan parannettua sekä eläinten että työntekijöiden olosuhteita”, Lelyn tuotteita myyvä Korhonen toteaa.
Laiho muistuttaa, että parsinavettaa vähitellen remontoimalla tuotantoa voidaan tehostaa ja kustannuksia säästää ilman isoja riskejä.
”Vanhoihin navetoihin uudistetaan lypsylaitteita vastaamaan kasvaneita tuotoksia sekä helpottamaan tuotosseurantaa”, Laiho kertoo.
Ruokintaan kuluu noin puolet maidon tuotantokustannuksista.
”Ruokinnan tarkkuuteen investoidaan parsinavetoissa hankkimalla ruokintarobotteja. Karkearehun jakoon hankitaan kiinteitä seosrehumiksereitä ja jakolaitteita niin parsinavettaan kuin pihattoonkin”, hän jatkaa.
Vanhoja lypsykarjanavetoita muutetaan myös nuorkarjan kasvatustiloiksi. Pohton mukaan tämän päivän trendi on muuttaa parsinavetta nuorkarjan tiloiksi, kun lypsylehmille rakennetaan pihatto. Silloin yleensä parsinavetan lattiat uusitaan ja laitetaan karsinoita tilalle.
Usein vaihdetaan ilmastointi ja lannanpoisto. Tämä on lähes yhtä yleistä kuin uuden pihaton rakentaminen. Valaistus vaihdetaan ledeihin, koska ne maksavat itsensä tosi nopeasti takaisin alentuneina energiakustannuksina. Hyvä valaistus lisää myös maitotuotosta”, Pohto sanoo.
Vanhoissa navetoissa on paljon korjaustarpeita. Kauppiaat uskovat kuitenkin, että eniten lähivuosina investoidaan uusiin pihatoihin.
”Ennusteiden mukaan lypsykarjatilojen määrä puolittuu viidessä vuodessa, mikä tarkoittaa uusien pihattojen rakentamista ja vanhojen laajentamista”, Pohto sanoo.
”Uusia navettainvestointeja tarvitaan kotimaisen maidontuotannon varmistamiseksi. Erilaiset automaatioratkaisut tuovat kustannustehokkuutta työvoiman käyttöön ja parantavat tilojen kilpailukykyä”, Korhonen toteaa.
Jorma Laihon mukaan suurimmat investointikohteet ja -tarpeet ovat lypsy- ja ruokintalaitteissa. ”Tuotantorakennuksen ikääntyessä myös ylläpito vaatii investointeja kalusteisiin, lannanpoistolaitteisiin, ilmanvaihtoon ja valaistukseen.”
Pohto kertoo, että yksi lähivuosien trendi on lietelannan käsittelyjärjestelmät, jotka tuottavat fosforipitoista kuiva-ainetta sekä hajutonta nestettä.
”Fosforipitoinen kuiva-aine on helppo levittää myös kaukana oleville peltolohkoille ja hajutonta nestettä voidaan levittää lähipelloille.”
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
