PASSIPAIKALLA Politiikkaa ajassa
Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) riemastuttava piristys eduskunnan syksyyn on opposition varjobudjettien lähetekeskustelu. Syntyy paljon eloisampi parituntinen kuin varsinaisesta hallituksen budjetista, jonka lähettäminen valiokuntaan on pilkottava päiväkausiksi.
Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Kaj Turunen vaati yritysten Kela-maksun palauttamista, koska se syö vähemmän työpaikkoja kuin hallituksen ensi vuodelle runnoma alv:n korotus.
Tuomo Puumala (kesk.) väitti hallituksen suurella melulla ajaman nuorten yhteiskuntatakuun vesittyvän, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) julkaisee kunnallisvaalien jälkeen nyt työpöydällään lojuvan koulutuspaikkojen leikkauslistan.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) tunnusti edellisellä vaalikaudella oppositiojohtajana vastustaneensa Kela-maksun poistoa, mutta nyt maksun palauttaminen olisi hänen mielestään edesvastuutonta. ”Politiikkaa pitää tehdä ajassa,” opasti Urpilainen oppositiota.
Ministeri Gustafsson katsoi tämän ajan politiikan vaativan hänen poissaoloaan.
Perussuomalaiset nimesivät oman varjobudjettinsa Robin Hood -budjetiksi. Robin Hoodin miehet olivat keskiajan Englannissa toimineita metsärosvoja, jotka ryöstivät rikkaita ja maksoivat köyhille suojelurahaa saadakseen viranomaisilta rauhassa ryypätä ja rällästää saalistaan.
Sosialidemokraatit suuttuivat tempauksesta kovin. He kuulemma ovat alkuperäisiä Robin Hoodin miehiä Suomessa.
Ensiksi ryhmän johto ilmiantoi Matti Saarisen viime vaalikaudelta. Saarisella onkin vahvaa näyttöä. Hän oli taannoin eduskunnan urheilukerhon vilpitön puheenjohtaja. Äskettäin hän menetti veteraanien golf-kisojen mitalin vilpin takia.
Ex-ministeri Johannes Koskinen (sd.) pani paremmaksi kertoen erään suuren päivälehden otsikoineen hänet jo 1993 Robin Hoodiksi.
Keskustan varjobudjetin käsittely lässähti, kun puheenjohtaja Juha Sipilä liihotteli vaalikentillä. Siellä olivat monet muutkin puheenjohtajat ja ministerit.
Ben Zyskowicz (kok.) halusi taas haastaa Sipilän ajatuksen, että tuottaviin investointeihin kannattaa ottaa velkaa. Zyskowiczin pettymykseksi ajatuksesta ei ole keskustan varjobudjetissa jälkeäkään.
Sipilän linjaus on ollut ainoa virkistävä tuulahdus Suomea yksimielisesti kuoliaaksi kuristavassa talouskeskustelussa. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen ei osannut, halunnut tai uskaltanut lähteä Zyskowiczin haasteeseen. Muita keskustalaisia aihe kiinnosti vielä vähemmän.
Vasta Timo V. Korhonen totesi, että kokoomuksen johtama Ruotsin hallitus investoi rohkeasti velaksi. Ruotsi menestyy, mutta Suomen hallitus näpertelee. Tuolloin keskustelua oli käyty jo kaksi tuntia ja Zyskowicz lähtenyt kyllästyneenä kotiinsa.
Keskustan varjobudjetti tuntuu kovin Mauri Pekkarisen näköiseltä näpertelyltä. Miljoona sinne, kolme tuonne ja kymmenen miljoonaa velasta pois!
Liikenneministeriön alueelta lensi ties kuinka mones korkea johtaja suhteellisen lyhyenä aikana. Merenkulkulaitoksen herrat potkittiin sentään luonnollisista syistä, asiakkaiden liiallista huolenpitoa nauttineina. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala joutui eroamaan, koska ministeri Merja Kyllönen (vas.) ei tykkää hänen naamastaan.
Viime vaalikaudella VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen erosi, kun liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) tilasi hänen mielestään tarpeettomasti junanvaunuja. Onnistuneella kilpailutuksella pidettiin suomalainen vaunuteollisuus hengissä Kainuussa.
Kainuulainen ministeri Kyllönen ei ole maakunnissa kovin suosittu, ei etenkään kommunistien vanhoissa pesäpaikoissa Turussa ja Porissa. Hallituksen liikennepolitiikka keskittyy Espoon metroon, Helsingin ratapihaan ja kehärataan sekä pääkaupungin kehäteihin. Pääkaupungin mediassa hän on ylivertaisen suosittu liikenneministeri.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
