Orpo kehitysyhteistyön määrärahoista: Kyllä sieltäkin pitää voida leikata – puoluejohtajat eri mieltä leikkauksista

Petteri Orpo toisti aiemmin sanomansa, että kun kaikki valtion menot pitää käydä läpi, myös kehitysyhteistyön määrärahoja pitää katsoa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.  

Hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan kehitysyhteistyöhön liittyvistä erimielisyyksistä puolueiden kesken ei kannata tehdä liian isoa numeroa. Orpon mukaan asiasta on eri näkemyksiä, mutta ratkaisut haetaan varmasti.

Hän toisti aiemmin sanomansa, että kun kaikki valtion menot pitää käydä läpi, myös kehitysyhteistyön määrärahoja pitää katsoa sillä silmällä, että kyllä sieltäkin pitää voida leikata.

Se, mihin päädytään, selviää neuvottelujen edetessä, Orpo sanoi keskiviikkona iltapäivällä tiedotustilaisuudessa Säätytalossa.

Kehitysyhteistyörahoista leikattavista summista on ollut syviä erimielisyyksiä hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden kesken.

”Taitaa monien olla vaikea ymmärtää, että samalla kun omassa maassa pitää leikata sieltä ja täältä, muun maailman loputtomiin avustushankkeisiin menevästä rahasta ei sopisi reilusti ottaa. Kyse ei ole imagollisesta nappikaupasta vaan suurista budjettitalouden menoista”, tviittasi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra keskiviikkona.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kertoi tiistaina, että puolue ajaa mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin.

Suomen kehitysyhteistyömenot olivat ulkoministeriön mukaan viime vuonna yhteensä 1,5 miljardia euroa, mikä on 315 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Viime vuosina osuus bruttokansantuotteesta on ollut karkeasti noin 0,4–0,5 prosenttia.

Purran mukaan osa Suomen kehitysyhteistyörahoista voitaisiin siirtää Ukrainan auttamiseen. Ukrainan pitää hänestä olla humanitaarisen auttamisen pääkohde.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi keskiviikkona, että puolue ei ole valmis tekemään suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroista. Hänen mukaansa RKP haluaisi lisätä kehitysyhteistyövaroja niin, että niiden taso olisi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Henriksson sanoi, että Ukrainan sota jatkuu ja Ukrainalle pitää maksaa tukea vielä pitkään, mutta se ei tarkoita sitä, että kaiken muun voi unohtaa.

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti.

Henriksson arvioi, että kehitysyhteistyövarat on varmasti asia, josta tullaan neuvottelemaan ja keskustelemaan. Hänen mukaansa Suomen on oltava luotettava kumppani myös tulevaisuudessa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että talousraameissa on kaikille puolueille jotakin vaikeaa.

”Tässä ollaan puhumassa kuuden miljardin euron sopeutuksista. Se on totta kai haasteellinen.”

Hän kuitenkin sanoi, että keskustelu reformipöytien ja talousryhmän välillä jatkuu.

”Vuoropuhelulla tässä mennään eteenpäin.”

Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat tiistaina vetoomuksen, jossa he ilmoittivat, että piispat vetäisivät kehitysyhteistyön pois uuden hallituksen leikkauslistalta. Essayahilta kysyttiin, millaisen painoarvon KD sille antaa.

”KD on ainakin noteerannut sen”, hän sanoi.