Hallituksella kiire karsia kunnilta miljardin edestä tehtäviä

Säästöjä etsitään muunmuassa terveyspalveluista.Palveluesimies Leena Törmänen otti alkuviikolla ilmoittautumisia vastaan Iin terveys-keskuksessa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Hallitus ja ministeriöt etsivät kuumeisesti keinoja leikata miljardi kuntien tehtävistä. Uusiakin velvoitteita kunnille sälytetään ensi vuonna.

Viime syksyn rakennepaketissa hallitus lupasi karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Sosiaali- ja terveystoimesta pitäisi säästää puolet eli 500 miljoonaa euroa.

”Kymmenen miljoonaa euroa on kasassa”, erityisasiantuntija Tero Tyni Kuntaliitosta laskee.

Turvakodit siirtyvät valtion vastuulle, mikä säästää kunnilta kahdeksan miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa lisää saadaan hammashuollosta.

Toimeentulotuessa valmistellaan maksatuksen siirtoa Kelalle. Päivystysasetuksen muutos on esillä, samoin normien purkua ja lievennystä henkilöstön kelpoisuusehtoihin.

Tyni vaatii lisäyksiä karsintalistalle. Ministeriön keinot säästävät enimmillään 100–150 miljoonaa euroa.

Laitoshoidon 300 miljoonaa ei hyväksytä. ”Se ei ole tehtävien vähentämistä. Päätökset tehtiin jo ennen.”

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) myöntää, että isoja summia puuttuu säästötavoitteesta ja varsinkin sosiaalipuolelta.

Risikko ehdottaa normitalkoita valtionhallinnossa. Perhekotien tilamitoitusta voidaan höllätä. Räty perkaisi myös päivystysten sääntöjä.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) vaatii kaikkia keinoja asian hoitamiseksi. Puolet tavoitteesta on kasassa. Hallitus käy budjettiriiheen ensi viikolla.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen painostaa, että budjettiriihessä pitää tehdä muutoksia kuntien tehtävien ja talouden epätasapainoon.

”Kuntatalous olisi tasapainossa ilman vaalikauden suuria valtionosuuksien leikkauksia.”

Hallitus aikoo lisätä ensi vuonna kuntien vastuuta työmarkkinatuessa. Oppivelvollisuusikää nostetaan. Esiopetus muuttuu velvoittavaksi. Muutakin on tulossa.

Kuntien talous on Kietäväisen mukaan jäämässä liiaksi veronkorotusten varaan. Riittävää rahoitusta hallitus ei osoita.

Kietäväinen pelkää yhteiskuntarauhan häiriöitä maassa, jos kunnat joutuvat yhä nostamaan veroprosentteja.

Erot ovat jopa kuusi prosenttia. ”Ne kasvavat”, Kietäväinen ennustaa.

JUHANI VIITALA

Avaa artikkelin PDF