OP povaa asuntojen hintoihin kolme prosentin nousua ensi vuonna

Asuntokauppa on jo vilkastunut lähelle tasoa joka vallitsi ennen koronaa.  Kuva: LEHTIKUVA / Mikko Stig

OP-ryhmä ennakoi asuntomarkkinakatsauksessaan, että asuntojen hinnat lähtevät pieneen nousuun loppuvuonna, mutta koko vuoden osalta hintojen nousu jää nollaan.

Ensi vuodelle OP kuitenkin odottaa käännettä. Nousutahdin pitäisi silloin kiihtyä kolmeen prosenttiin ja jatkua samalla tasolla myös seuraavana vuonna.

”Kevään aikana taloudessa on ollut runsaasti epävarmuutta, mikä on heijastunut myös asuntomarkkinoille. Koko alkuvuoden asuntomarkkinoiden tunnelmaa voisi kuvailla odottavaksi. Tilanne ei ole heikentynyt, mutta ei juuri vahvistunutkaan”, sanoo OP:n senioriekonomisti Joona Widgrén tiedotteessa.

Asuntokauppa on jo vilkastunut lähelle tasoa joka vallitsi ennen koronaa. Hinnoissa lasku on jatkunut, ja etenkin pienten asuntojen hinta on tullut selvästi alaspäin. Kesään 2022 verrattuna kerrostaloyksiön hinta on keskimäärin 17 prosenttia alempi, kun taas kolmion hinta on laskenut 12 prosenttia. Taustalla on ylitarjonta pienistä asunnoista, joita on rakennettu paljon etenkin asuntosijoittajille.

”Kysyntä suuremmille asunnoille on pysynyt vakaampana kuin pienten asuntojen kysyntä. Viime vuosina on myös rakennettu runsaasti pieniä asuntoja, joten tarjonta on kasvanut tuntuvasti. Jatkossa todennäköisesti rakennettavat uudet asunnot ovat hieman aiempaa suurempia”, Widgrén arvioi.

Jatkossa asuntojen kysyntään vaikuttaa ennen kaikkea väestökehitys. Uusia asuntokuntia on syntynyt viime 30 vuoden ajan noin 20–30 000 vuodessa. Nyt tahti hidastumassa, ja viime vuonna uusia asuntokuntia syntyi vain 16 000 lisää. Väestöennusteiden perusteella kasvu on hidastumassa entisestään. Vaikutus tuntuu eniten syrjäseuduilla, mikä lisää asuntomarkkinoiden alueellista eriytymistä.

”Käytännössä maahanmuuton taso tulee ratkaisemaan väestökehityksen ja sen, kuinka paljon uusia asuntokuntia syntyy”, Widgrén sanoo.

Vaikka uusia asuntokuntia muodostuisikin jatkossa vähemmän, ei se poista rakentamisen tarvetta.

”Asunnot kuitenkin kuluvat, ja kysyntä voi kohdistua eri alueille kuin missä asunnot nyt sijaitsevat. Uusien asuntojen tarve keskittyneekin suurempiin kaupunkeihin jatkossa entistä voimakkaammin”, Widgrén ennakoi.