Sianlihan arvo-osia tuodaanja jämälihaa viedään ulkomaille

jukka pasonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomesta vietiin tammi–elokuussa sianlihaa noin neljä miljoonaa kiloa enemmän kuin tuotiin, selviää tullin tilastosta. Näin on siitä huolimatta, että sianlihan tuotanto Suomessa on kulutusta pienempi.

Myös sianlihan viennin arvo (45,8 miljoonaa euroa) on suurempi kuin tuonnin (41,1 miljoonaa).

Vienti on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti. Viime vuoden tammi–elokuuhun verrattuna vienti supistui 8,4 miljoonaa kiloa. Viennin arvo laski noin yhdeksän prosenttia.

Samaan aikaan tuonti on kasvanut 3,5 miljoonaa kiloa.

”Sianlihaa on tuotu noin kolmasosa enemmän alkuvuonna. Tuotanto on laskenut noin viisi prosenttia, ja kulutus on kasvussa. Siksi tuonnin kasvu jatkuu”, toimitusjohtaja Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketiedosta sanoo.

Vientimäärän suuruus johtuu siitä, että vientiin menee ruhoja tai ruhon puolikkaita, joissa on luut mukana. Sianlihaa viedään eniten Uuteen-Seelantiin, Ruotsiin ja Viroon.

”Vientiin menee karkeampaa tavaraa, kuin mitä Suomessa arvostetaan”, Kallinen muotoilee.

Suomeen puolestaan tuodaan lihan arvokkaita osia, kuten fileitä ja kinkkuja.

”Suomessa arvostetaan filettä, joka hinnoitellaan täällä korkealle. Ulkomailla eri ruhon osien hintaerot ovat pienemmät, joten sieltä saattaa saada edullisesti arvo-osia”, Kallinen sanoo.

Laatueroista kertoo myös se, että vientilihan arvo kiloa kohden on 2,55 euroa ja tuonnin 2,95 euroa. Vientiin siis menee edullisempaa lihaa kuin mitä tuodaan.

Kilon arvo saadaan, kun jaetaan viennin arvo viennin määrällä. Se ei siis ole tuottajan lihasta saama hinta.

Kallisen mukaan huomioon pitää ottaa luiden osuus ruhosta. Se on noin 15 prosenttia tullin tilastoissa olevasta viennin määrästä.

”Kun poistetaan luiden osuus, lihan tuonti on suurempi kuin vienti. Suomeen tuodaan luutonta tavaraa.”

Suurin osa lihasta on jalosteteollisuuden raaka-ainetta. Siksi lihaa tuodaan ja viedään hyvin monenlaisina tuotteina. Vain pieni osa ostetaan palana kaupasta.

Naudanlihaa tuotiin Suomeen tammi–elokuussa lähes 10 miljoonaa kiloa. Tuonnin arvo oli 58 miljoonaa euroa. Kasvua on 50 prosenttia.

Naudasta tuodaan arvo-osien lisäksi jauhelihaa raaka-aineeksi jalosteteollisuudelle.

Naudanlihaa tuotetaan Suomessa noin 83 miljoonaa kiloa, kun kulutus on noin 100 miljoonaa kiloa. Puuttuva osuus tuodaan. Tänä vuonna myös sianlihan tuotanto on alittanut kotimaisen kulutuksen.

”Silti alituotanto ei näy kaupan hyllyillä. Kuluttajille riittää kotimaista lihaa, jota he haluavat ostaa. Tuontilihaa käytetään teollisuudessa ja suurkeittiöissä”, Kallinen sanoo.

Kaikkiaan elintarvikkeiden tuonti kasvoi alkuvuonna 9,1 prosenttia. Euroissa tuonnin arvo on 2,8 miljardia.

Suuri osa siitä on tuotteita, joita Suomessa ei tuoteta. Esimerkiksi hedelmien tuonnin arvo on 183 miljoonaa euroa.

Suurin tuoteryhmä on alkoholijuomat. Niitä tuotiin 220 miljoonalla eurolla.

Suklaa on suuri tuontituote, sitä tuotiin 68,5 miljoonan euron arvosta. Kasvua on 14,7 prosenttia.

Tuonnista jalostettujen elintarvikkeiden osuus on 74 prosenttia ja maataloustuotteiden 26 prosenttia.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF