MTK: Ilmastokokouksen päätökset valuvat vuosien viiveellä myös suomalaisille pelloille ja metsiin

Ilmasto-ohjauksesta sekä politiikan että markkinoiden kautta tulee yhä keskeisempi osa elinkeinojemme harjoittamista. Ottaa kuitenkin aikansa ennen kuin EU luo maankäyttöä koskevaa uudenlaista lainsäädäntöä. Kuva: Kari Salonen

Glasgown ilmastokokouksessa sovitut maatalouden ilmastotyöt vauhdittavat myös suomalaisen maatalouden ilmastoponnisteluja. MTK:n energia- ja ilmastoasiantuntija Anssi Kainulainen arvioi, että käytännön vaikutukset valuvat maa- ja metsätalouteemme vuosien kuluttua, kun EU luo ja toimeenpanee lainsäädäntöä.

"On selvää, että ilmasto-ohjauksesta sekä politiikan, että markkinoiden kautta tulee yhä keskeisempi osa elinkeinojemme harjoittamista."

Esimerkiksi vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden tuottama hiilensidonnan lisäys täytyy huomioida. Valtiot joutuvat miettimään, mitkä mekanismit vähentävät päästöjä ja lisäävät nieluja kustannustehokkaasti. Toimien tuloksia myös seurataan ja vertaillaan.

Glasgown päätöslauselmassa linkitetään keskenään aiempaa korostuneemmin hiilinielujen vahvistaminen ja suojelu.

"Luontopohjaisten ratkaisujen rooli ei ainakaan vähene EU:n sisäisessä päätöksenteossa", Kainulainen toteaa.

Metsissä ilmastotyötä edistetään erityisesti metsäkatoa hillitsevällä aloitteella.  

Glasgown ilmastokokouksen ensimmäisellä viikolla sovitussa, maataloutta koskevassa YK:n päätelmässä tunnustettiin kestävien ruokajärjestelmien merkitys ruokaturvan ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Valtiot pääsivät yhteisymmärrykseen, millaisilla toimilla tavoitteisiin pyritään.

Tärkeässä roolissa ovat maaperän hoito ja ravinteiden kierrätys. Karjatalouden kestävyyttä on vahvistettava paitsi ruokaturvan ja ravitsemuksen näkökulmasta, myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, maaperän hiilensidonnan ja eläinten terveyden kannalta.

Esiin nostettiin kansainvälisten ja paikallisten lisätukien välttämättömyys.

"Kun ylätasolla saadaan sovittua, millä nimillä asioista voidaan puhua, viestivät ne ilmastorahoitusta ohjaaville tahoille, millaiset toimet kansainvälinen yhteisö on tunnustanut tärkeiksi ja hyväksynyt", arvioi erityisasiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM).

Suomessa monet ilmastotoimista ovatkin jo mukana kansallisessa maatalouspolitiikassa. Esimerkiksi MMM:n Hiilestä kiinni -kokonaisuus rahoittaa maatalouden ilmastotyötä.