Kiinaan valmistuu satoja kilometrejä uusia rautateitä – Suomen ratahankkeita ei kansainväliseltä listalta löydy päästötavoitteista huolimatta

Kansainvälisen Railjournalin listalle mahtuvat tänä vuonna Pohjois-Euroopasta vain Rail Baltica ja Norrbotniabanan. Kuva: Jarkko Sirkiä

Valtaosa maailman tärkeimmistä rautatiehankkeista sijaitsee Aasiassa, selviää kansainvälisen Railjournalin listasta.

Intiassa on valmistumaisillaan jo monta lykkäystä kokenut itä-länsi-suuntainen rahtikäytävä ja käynnistymässä on Chennain metron kakkosvaihe.

Kiinassa puolestaan valmistuu välille Shanghe-Hangzhou rakennettu 794 kilometrin rata, joka sisältää 3,6 kilometrin mittaisen tunnelin Taihu-vuoren läpi.

Loppuvuodesta Kiinassa avataan myös 618 kilometrin mittainen, huippunopea rataosuus välille Yinchuan-Xi’an. Junat kulkevat radalla 250 kilometrin tuntivauhtia ja kuljettavat vuodessa 30 miljoonaa matkustajaa.

Luettelossa ovat myös muun muassa Bagdadin metro Irakissa, Bangkokin punainen linja Thaimaassa, Lagosin Ibadan rautatie Nigeriassa, Ho Chi Minh -linja Vietnamissa sekä 253 kilometriä ja 49 tunnelia sisältävä linja Ankara-Sivas Turkissa.

Eurooppalaisia hankkeita listalla on neljä. Pariisin metron linja 18 Ranskassa ja Espanjaan rakennettava 184 kilometrin osuus välille Murcia-Almeria ovat eteläisimmät.

Pohjois-Euroopan investoinneista Railjournal listaa ensinnäkin huippunopean Rail Baltica -yhteyden, joka kulkee Viron pääkaupungista Tallinnasta Latvian Riikan ja sen lentoaseman kautta Liettuan Kaunasiin ja edelleen Vilnaan.

Hankkeen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2026 ja mahdollistavan junien nopeudeksi radalla 240 kilometriä tunnissa.

Toinen pohjoinen rautatieyhteys julkaisun luettelossa on Ruotsin Norrbotniabanan. Se rakennetaan Kokkolan korkeudelta Uumajasta hiukan Kemiä etelämpänä sijaitsevaan Luulajaan.

Noin 270 kilometrin mittaisen radan rakennustyö alkoi kaksi vuotta sitten ja sen odotetaan valmistuvan 10 vuoden kuluttua. Uusi yhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa, kuljettaa vuosittain 16 miljoonaa matkustajaa ja mahdollistaa aiempaa raskaampien tavarajunien junien liikennöinnin.

Suomalaisia ratahankkeita listalla ei ole. Tämä on ymmärrettävää, koska niistä ei ole päätöksiäkään. Hallitusohjelma sisältää vain kirjauksen: ”Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta merkittävästi nykytasosta ottaen huomioon myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat.”

Hallitusohjelmassa kyllä aiotaan kasvattaa raideinvestointien määrää nykytasosta ja toteuttaa rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen esimerkiksi on varattu lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Ainoa konkreettinen toimi, joka hallitusohjelmaan sisältyy, on Kemi–Laurila–Haaparanta-välin sähköistys, jonka kustannus on valtion talousarviolle 10 miljoonaa euroa. Sähköistys avaa yhteyden Pohjois-Ruotsin kautta rahti- ja matkustajaliikenteelle Eurooppaan ja Jäämerelle.

Ratayhteys mahdollistaa uuden kuljetusreitin, palvelee teollisuutta ja avaa potentiaalia myös rajat ylittävään matkustajaliikenteeseen.

Sen sijaan esimerkiksi Jäämeren rata on ”pitkässä kuusessa”. Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä selvittänyt yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa radan toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta viiden eri vaihtoehdon pohjalta.

Selvityksen perusteella liikenne- ja viestintäministeriö valitsi Rovaniemi/Kemijärvi-Kirkkoniemi-ratayhteyden jatkoselvityksen kohteeksi, mutta selvitysten asteelle hanke on jäänyt, koska siihen ”liittyy paljon epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät jatkoselvittämistä”.

Hallitus toki aikoo pääomittaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä tarpeen mukaan ja käynnistääkseen pääradan kehittämisen ja sen laajennukset, Helsingistä länteen suuntautuvan radan sekä Helsingistä itään suuntautuvan radan.

”Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon”, hallitusohjelma kunniakkaasti lupaa.