Metsäkeskuksesta tehtävä viranomaisorganisaatio
Saimme luettavaksemme valmisteilla olevan ”Metsäpoliittinen selonteko 2050” luonnoksen.
Maa- ja metsätalousministeriön työstämässä selonteossa selvitetään mm. metsätalouden hallinnon tehostamista ja metsäalan yritystoiminnan ja kilpailun edellytysten kehittämisestä.
Metsälehden 7.11.2013 kirjoitus siitä, mitä metsäkeskus-organisaatiossa suunnitellaan, hätkähdytti.
Jutussa haastatellut metsäkeskusjohtajat kertoivat, että julkinen organisaatio aikoo liittää kylkeensä metsäpalvelujen yritysryppään, joka myy metsänhoitopalveluita ja jopa puunkorjuun ja puukaupan palveluita!
Metsäkeskuksen edustajat kertoivat, että keskus itse ei toimisi yrittäjänä, koska yrityspuolen rahat pidettäisiin eri kassalippaassa ns. palomuurin takana.
Selonteon luettuamme herää kysymys, tarvitaanko alalle uutta julkisen vallan yritystä.
Viime vuosisadalla Keskusmetsäseura Tapio ja sen seuraajina piirimetsälautakunnat toteuttivat ojitus-ja tiehankkeita. Sitä voitiin tuolloin perustella sillä, että ei ollut muita tekijöitä. Tällä hetkellä kaikkiin metsänomistajan tarvitsemiin palveluihin löytyy monia keskenään kilpailevia toimijoita.
Metsänhoitoyhdistykset pystyvät toteuttamaan kaikkia työlajeja.
Viime vuosina suuret metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Group ovat kukin kehittäneet koko maan kattavan metsäpalveluorganisaation. Lisäksi löytyy yhä kasvava joukko pienempiä paikallisia toimijoita ja yrittäjämetsureita. Metsäkeskuksen organisaation muutoksella tulisi siis tavoitella jotain lisäarvoa.
Me allekirjoittaneet emme näe, että metsäkeskuksen tulo kilpailemaan metsänhoidon ja puunkorjuun markkinoille olisi parannus nykytilanteeseen.
Julkisen vallan edustajat yrittivät muutama vuosi sitten työntyä yksityismetsien palveluihin, nimittäin Metsähallituksen toimesta.
Yritys lopahti pian tappiollisena, koska sille ei löytynyt markkinoita eikä tarvetta. Miksi ihmeessä uudistuvassa metsäkeskuksessa pitäisi kehittää tarpeetonta yritystoimintaa?
Suomen yksityismetsätalouden organisaatioiden kirjo on jo nyt niin monisäikeinen, että harva etämetsänomistaja tunnistaa koko paletin ja sen selostaminen alan ulkopuoliselle on haasteellista – ulkomaalaiselle asian selvittäminen on lähes mahdotonta.
Kun nyt ollaan tekemässä koko metsäalan uutta rakennetta, miksi Suomen metsäkeskuksen ohessa pitäisi säilyttää viime vuosisadan jäänne?
Suomen Metsäkeskuksesta tulee tehdä selvä viranomaisorganisaatio. Silloin se voi puolueettomasti edistää metsäpalvelujen markkinoita ja kilpailua sen sijaan, että tulisi sotkeman niitä.
Reijo Lindström
Jyväskylän Seudun
Metsänomistajat ry
puheenjohtaja
Tapio Laiho
metsänhoitaja
Jyväskylä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
