Satojen miljoonien kehärata palvelee myös maakuntia
Helsinki-Vantaan kehärata vie pian kätevästi lentokentälle ja tuo sieltä keskustaan. Kehärata on tarpeen sekin takia, että Helsingin seudulle pakkautuu lähivuosikymmeninä jopa 400 000 asukasta lisää.
Kehäradan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelia on 8 kilometriä. Siinä on Aviapolisin lisäksi neljä uutta pysäkkiä: Lentoasema, Kivistö, Leinelä ja Vehkala. Kuva: LiikennevirastoHeinäkuusta lähtien Tikkurilan juna-asemalta pääsee lentokentälle kahdeksassa minuutissa ja kentältä Helsingin keskustaan puolessa tunnissa. Vuoroväli on päivällä kymmenen minuuttia, yöllä on tauko.
Satoja miljoonia euroja maksanut kehärata yhdistää siis Helsinki-Vantaan lentokentän sekä junien kaukoliikenteen. Siten se hyödyttää muutakin Suomea kuin pääkaupunkiseutua.
Esimerkiksi Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen pitää kehärataa logistisesti hyvänä asiana, koska moni Kajaanista lentävistä suuntaa juuri Helsingin keskustaan.
Toisaalta Malinen muistuttaa, että myös itärataa pitäisi nopeasti kohentaa. Hänen mukaansa itäradan kehittäminen on jäänyt länsiradan varjoon. Vaikka Oulu on kilometreissä kauempana, sinne pääsee nyt Helsingistä junalla nopeammin kuin Kajaaniin, jonne jyskytetään kuudesta kahdeksaan tuntia.
Malinen toivoo itäradalta myös sutjakoita vaihtoyhteyksiä Moskovan ja Pietarin juniin. Rajan takana kun on monia Kainuun matkailusta kiinnostuneita venäläisiä, jotka hyppäisivät mieluummin junaan kuin ajaisivat autolla Kajaanin korkeuksille saakka.
Vantaalla ja Helsingissä kiertävä kehärata maksaa kaikkiaan 780 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on vajaat 70 prosenttia ja Vantaan kaupungin päälle 30 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

