Usko lihan puhtauteen vaatii luottamusta
”Kotimaisenkin lihan puhtaus on uskon asia ja luottamuskysymys. Luotammeko siihen, että teurastamo vaatii aina tarvittavat asiakirjat? Merkitseekö eläinlääkäri lääkinnän aina tunnistusasiakirjaan ja onko asiakirja aina siellä missä pitääkin eli hevosen mukana?”, pohtii erikoistutkija Markku Saastamoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
Saastamoinen kertoo, että esimerkiksi Puolasta lähtee kolmannesta maasta tuotuja hevosia eteenpäin muokatuilla tiedoilla, lähinnä teurastettavaksi Italiaan. Perillä teurastamossa tuskin enää tiedetään, mistä hevonen on peräisin.
”Hevosten rekisteröinnin osalta pätevät samat säännöt EU:ssa. Voi vain arvailla, ovatko edes teuraaksi menevät hevoset aidosti rekisterissä. Toisaalta tunnistusasiakirja vaaditaan teurastettaessa – ainakin periaatteessa.”
Teuraaksi päätyy entisissä Itä-Euroopan maissa enimmäkseen työhevosia. Lisäksi Itä-Euroopassa ja muun muassa Belgiassa, Sveitsissä, Ranskassa sekä Islannissa kasvatetaan hevosia lihaksi. Osa harraste- ja urheiluhevosista päätyy myös teuraaksi.
”Lääkintämerkinnöissä saattaa olla puutteita kaikkialla. Toisaalta lääkejäämiä on enemmän kilpahevosissa. Kustannussyistä monissa maissa hevosia ei lääkitä kovin runsaasti, ja liha on oletettavasti vapaata jäämistä”, sanoo Saastamoinen.
SATU PITKÄNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
