Tutkimus: Äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puutos lisää syntyvän lapsen ADHD-riskiä

ADHD:n riskiä voi pienentää huolehtimalla riittävästä D-vitamiininsaannista raskausaikana, selviää Suomessa tehdystä tutkimuksesta. Kuva: Sanne Katainen

Äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puutos kasvattaa lapsen ADHD-riskiä, ilmenee Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa äitejä, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli riittävä raskauden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella ja äitejä, joilla oli raskauden aikana vajetta D-vitamiinista. Näistä jälkimmäisessä ryhmässä syntyneillä lapsilla ADHD:n osuus oli 34 prosenttia suurempi.

"Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje voi vaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän, tupakoinnin ja sosiaalisten tekijöiden ohella", sanoo kertoo väitöskirjatutkija Minna Sucksdorff Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

ADHD on tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö.

Tutkimuksessa oli mukana 1 067 ADHD-diagnoosin Suomessa vuosina 1998–1999 saanutta lasta ja vastaava määrä verrokkeja. Aineisto on kerätty ennen nykyisin voimassa olevaa raskausajan D-vitamiinin saantisuositusta, joka on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden.

Tutkimuksen johtaja, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta kertoo, että D-vitamiinin puutos on suosituksista huolimatta edelleen ongelma maailmanlaajuisesti.

Esimerkiksi Suomessa monissa maahanmuuttajaryhmissä D-vitamiinin saanti ei ole riittävällä tasolla.

"Tämä tutkimus on vahvin näyttö siitä, että raskaudenajan alhainen D-vitamiinitaso voi olla yhteydessä jälkeläisen tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksiin", Sourander toteaa.

"Koska ADHD on yksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia, tutkimuksen tuloksilla on huomattava kansanterveydellinen merkitys."

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään äidin raskausajan terveydentilan yhteyttä ADHD:hen. Sen tavoite on tuottaa tietoa ADHD-riskissä olevien lasten varhaistunnistuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Tutkimusta rahoitti yhdysvaltalainen National Institute of Mental Health NIHM ja Suomen Akatemia. Tutkimuksessa hyödynnettiin poikkeuksellisen kattavaa suomalaista äitiysneuvolaseerumikokoelmaa.