PERJANTAIVIERAS Ei kilpailuarautateille!
Kun muinoin opiskelin kansantaloustiedettä, pohdittiin peruskursseilla moneen kertaan markkinatalouden lähtökohtaoletuksia. Siinä yhteydessä käytiin läpi myös epäonnistumiset (market failures) eli syyt sille, miksi markkinat eivät aina toimi.
Itse sain lukemalla selville vapaan kilpailun, reilun kilpailun, toimivan kilpailun ja kurkunleikkuukilpailun eron. Tuolloin pohdittiin myös monopolin muodostumisen syitä ja todettiin, että jos monopoli muodostuu, se on parasta pitää julkisena monopolina.
Nyt ihmettelen, mitä kansantaloustieteessä oikein opetetaan, kun kaikkeen tarjotaan ratkaisuksi joko kilpailun lisäämistä tai alan avaamista kilpailulle. Puuttuuko alan opettajilta ihan alkeellinen kansantaloudellinen yleissivistys?
Myös valtiovarainministeriössä (VM) alkaa ilmetä samaa ongelmaa. Tai ehkä taustalla ovat juristien muodostamat konsulttitoimistot, jotka eivät tiedä taloudesta muuta kuin, että lasku pitää kirjoittaa viisinumeroiseksi.
Otetaan esimerkiksi tämä puhe, että rautateille pitäisi saada kilpailua. Se on ihan puhdasta poliittista markkinauskovaisten propagandaa! Tärkein uudistus on kylläkin jo tehty. Läpinäkyvyyden takia radanpito on Ratahallintokeskuksella ja itse liikenteestä vastaa VR.
Rautatie on julkinen palvelu, jossa palveluverkon kokonaissuorite ratkaisee. Jos kilpailun nimissä kannattavimpia rataosuuksia avattaisiin jollekulle muulle yhtiölle kuin VR:lle, kysymys olisi puhtaasta kermankuorinnasta.
Oletan nimittäin, että tarjouskisassa tuo Tuntematon Uusi Yhtiö voittaisi, koska se saisi pääomaa edullisesti. Kalustoa se luultavasti vuokraisi Venäjältä. Henkilökunnan se kaappaisi VR:ltä.
Kun parhaat rataosuudet kaapattaisiin kapitalistiselle rautatieyhtiölle, VR:n kannattavuus ja kyky huolehtia muista harvaan asutun Suomen rataosuuksista heikentyisivät. Kemijärven yöjunat ja muut maakuntia palvelevat vuorot loppuisivat varmasti.
Ja miten mahtaisi kaksi tai useampia yhtiötä mahtua Tampere–Helsinki-välille, kun kiskoille eivät kunnolla mahdu VR:n nykyisetkään junat? Ja yksikkökustannusvertailussa kilpaileva yhtiö vaikuttaisi VR:ää tehokkaammalta!
Kun Englannissa Margaret Thatcherin pääministerikaudella avattiin sikäläinen tiheä rautatieverkosto kilpailulle, havaittiin, että kaluston kunnosta ja turvallisuudesta tingittiin ensimmäiseksi.
Asioista, joita valtion rautatieyhtiö oli automaattisesti huolehtinut, ei välitetty. Jatkoyhteydet olivat mitä olivat, koska vain rahaa tuovilla osuuksilla liikennöitiin.
Rautateiden kustannusrakenne on erikoinen. Matkustajien määrän kasvaessa yksikkökustannukset alenevat jatkuvasti. Tämä johtuu kiinteiden kustannusten suuresta osuudesta.
Ilmiö olisi vielä voimakkaampi, jos radanpidon kustannukset olisivat VR:n vastuulla.
Tämä tarkoittaa, että junalipun hinta kannattaisi laskea niin alas, että junat kulkisivat aina täysinä. VR on tämän nettiostomahdollisuuden ansiota vihdoinkin havainnut. On lisäksi runsaita tarjouksia, alennuksia ja sarjalippuja. Periaatteessa lipun hinnan pitäisi olla sitä alhaisempi, mitä varhaisemmin lipun ostaa. Tätä samaa logiikkaa käyttää bussiliikenteen kermankuorijaksi pyrkivä Onnibus-yhtiö.
Kilpailuharhan sijasta liikenne- ja viestintäministeriön ja VM:n kannattaa perehtyä rautateiden outoon ja erikoiseen ekonomiaan. Sitäkin on maailmalla tutkittu. Talousteorian mukaan lippujen hinnan suora alentaminen parantaisi VR:n taloutta! Valtion (= VM:n) asettama kovin korkea tuloutustarve ei saa olla tämän esteenä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
