Kaivosalalle investoidaan miljardeja euroja
Geologian tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan kaivosalalla tehdään investointeja yli kolmen miljardin edestä vuosien 2012–2017 aikana.
Polvijärven Kylylahdessa vihittiin uusi kaivos käyttöön viikko sitten. Tänä vuonna tuotantonsa on aloittanut myös Raahen Laivakankaan kaivos. Osa Kemin kaivosten laajennuksista ja Sodankylän Kevitsan kaivos aloittavat louhinnan loppuvuoden aikana.
Kasvuvauhti on Kaivannaisteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan hyvä. Valtion myöntämä 30 miljoonan euron lisäbudjetti tukee kaivosteollisuuden kilpailukykyä.
”Odotamme, että sillä olisi positiivinen vaikutus paitsi kaivostoiminnan kehittymiseen, myös sille hyvälle hallinnolle ja korkealuokkaiselle vaatimustasolle, jota yhteiskunta edellyttää kaivostoiminnalta nykypäivänä”, Suomela summaa.
Kaivannaisteollisuuden arvion mukaan tänä vuonna käynnistyvät kaivoshankkeet työllistäisivät toista tuhatta työntekijää. Kaivannaisteollisuuden jäsenille suunnatun kyselyn mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana uutta työvoimaa tarvitaan reilut 5 000 henkilöä.
”Tähän asti työvoimaa on ollut riittävästi, sillä hakijoita alalle on ollut jopa tungokseksi asti. Jatkossa saatamme kuitenkin kohdata työvoimapulaa. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen ongelma on alan erityisasiantuntijoiden vähyys”, Suomela toteaa.
Mediakeskustelu on värittänyt kaivostoimintaa jo pidemmän aikaa. Suomelan mielestä se on herättänyt kaivattua yhteistyötä eri osapuolten välille ja ohjannut toimintaa vastuullisempaan suuntaan.
Talvivaaran tapauksen jälkeen vastuullisuuteen onkin puututtu entistä enemmän. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on ollut mittava haaste purkaa lupahakemuspinoja. Etenkin malmin etsinnässä lupien käsittelyajat ovat venyneet.
Suomelan mukaan ympäristönormit eivät tee kaivostoimintaa mahdottomaksi, mutta päätöksiä tehtäessä Brysselissä tulisi ottaa huomioon Suomen erityislaatuiset luonnonolosuhteet.
”Suomessa tapahtuvan metallien jatkokäsittelyn näkökulmasta rikkidirektiivi ei ainakaan helpota kilpailukyvyn paranemista. Välillisesti se puree myös kaivosteollisuuteen”, Suomela toteaa.
TANJA KORPELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
