Hallitukselta listahurskaita toiveita
Viime viikon torstaille oli ladattu suuria odotuksia, kun pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus kokoontui puoliväliriiheensä. Riihen sato jäi kuitenkin pahan hallavuoden tasolle.
Konkreettisten päätösten ja hallitusohjelman päivittämisen sijaan hallitus listasi asioita, mitä se aikoo vielä tehdä. Kertomatta jäi, miten esimerkiksi työuria jatketaan ja valtiontaloutta tasapainotetaan. Päätökset siirrettiin kolmen viikon päästä pidettävään budjettikehysriiheen.
Hallituksen suuret hankkeet kuten kunta- ja sote-uudistukset ovat edelleen täysin levällään. Kuntauudistus on karilla ja sote-uudistus vähintäänkin konkelossa. Ongelmana molemmissa tapauksissa on ainakin se, että uudistuksia ajetaan jääräpäisesti eteenpäin, vaikka alojen asiantuntijat ovat tyrmänneet hankkeet.
Ei ole mikään ihme, että hallituksen on vaikea tehdä päätöksiä. Kuuden puolueen hallituksen, jossa ovat edustettuina poliittisen kentän ääripäät, on vaikea löytää yhteistä linjaa. Kun linjaa ei ole, on hallituksen työskentely juoksevien asioiden hoitamista ja hallinnointia. Tavoitteena näyttääkin oleva vain pysyä kasassa.
Kuvaavaa hallituksen toiminalle on vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen käsittely. Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöjen pääsevän ensin asiasta sopuun. Sen jälkeen hallitus on sitoutunut aloittamaan asiaa koskevan lainsäädännön valmistelun. Nykyinen hallitus ei kuitenkaan aio viedä eläkeuudistusesitystä eduskuntaan, koska SDP:n vaatimuksesta hallitus ei esitä eläkeiän nostamista.
Viime perjantaina asiantuntijaryhmän oli tarkoitus esitellä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi tulevaisuudessa järjestää. Keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, ettei tilaisuutta järjestetä, koska työryhmä haluaa lisää aikaa. Yksi työryhmän jäsenistä kertoi kuitenkin Helsingin Sanomissa, että kaikki oli valmiina, mutta sosiaali- ja terveyspoliittisen työryhmän kokouksen jälkeen julkistusta siirrettiin (HS).
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mielestä kuntauudistus on ratkaistava ennen sote-uudistusta.
Poikkeus vahvistaa tässäkin asiassa säännön. Vaikka päätösten tekeminen näyttää olevan vaikeaa, ovat vihreät onnistuneet muun muassa muuttamaan vaalipiirijakoa ja lisäämään suojelualueita. Hallituksen energiapolitiikka on myös saatu kääntymään kotimaisista uusiutuvista polttoaineista vahvasti kivihiilen suuntaan.
Tilastokeskuksen perjantaina julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen bkt supistui viime vuonna 0,2 prosenttia. Valtion velka kasvoi yli kahdeksan miljardia ja kuntien velat puolitoista miljardia. Kuntien ja valtion yhteenlaskettu velkamäärä nousi runsaaseen sataan miljardiin euroon.
Pitkään suhteellisen alhaisella tasolla ollut työttömyys kasvoi tammikuussa lähes prosenttiyksiköllä.
Hallituksen oman arvion mukaan sopeuttamistarve olisi noin puoli miljardia euroa. Jos teollisuudelle lupailtu yhteisöveron alennus toteutetaan, merkitsee yhden prosenttiyksikön lasku noin 200 miljoonan euron vähennystä verotuloihin, ja saman verran veronkorotuksia tai leikkauksia.
Leikkausten ja veronkorotusten suhteen hallituksen pitää valita ruton ja koleran väliltä. Yksityinen ja julkinen kulutus pitivät bkt:n edes nollan tuntumassa. Leikkaukset ja sopeutustoimet vievät viimeisetkin kasvun eväät, ellei samalla pystytä lisäämään investointeja ja vientiä.
Listapalaverien ja toivomuslistojen aika on hallituksen osalta ohi. Kolmen viikon kuluttua pidettävässä budjettikehysriihessä talouspäätöksiä on viimein tehtävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
