Ikäennätyksen tehnyt yli 34-vuotias kotka löytyi kuolleena – kehossa taistelun jälkiä ja hauli

Euroopan vanhin maakotka kuvattiin tammikuussa Pohjois-Savossa. Kuva: Ari Komulainen

Euroopan vanhin maakotka löydettiin maaliskuun lopussa kuolleena Pyhännältä. Tammikuun lopussa kyseinen yli 34-vuotias naaraskotka nähtiin hyväkuntoisena Pohjois-Savossa. Asiasta tiedottaa Helsingin yliopisto.

Menehtyneen linnun löysi iisalmelainen luontoharrastaja ja metsästäjä, metsäinsinööri Antti Juutinen lähdettyään hankiaisten houkuttelemana koiran kanssa lenkille tutulle suoalueelle Pyhäntään.

Kovan hangen päälle oli satanut sentin verran pehmeää lunta. Ulkoilupäivän yllättävin havainto oli hangelta löytynyt kuollut kotka. Kotkan ympärillä oli tuoreita taistelun jälkiä ja hieman verta.

Juutinen otti linnun talteen ja toimitti sen Ruokavirastoon kuolinsyyntutkimukseen. Samalla hän teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon.

Nopeasti selvisi, että kyseessä oli kuuluisa ikäennätyskotka, josta uutisoitiin kevättalvella 2019.

Ruokaviraston tekemä ruumiinavaus paljasti kotkanaaraan kokeneen kovia elämänsä viimeisinä aikoina. Sen kehossa oli haavoja ja ruhjevammoja, ilmeisesti taistelun jäljiltä. Pyrstön tyvellä oli verestävä haava ja haavassa yksi hauli, halkaisijaltaan noin 3 millimetriä.

Linnun lihaskunto ja höyhenpeite olivat normaalit, mutta ravitsemustila heikko: lihasmaha oli kutistunut, ruokatorvi tyhjä ja suolessa oli vain vähän limaa. Kotkan elimistössä ei todettu sairauksia tai myrkkyjä. Kuolinsyytä puntaroitaessa ei ole selvää, mikä johti mihin.

Taistelun ja ampumisen aiheuttama rasitus ja stressi ilmeisesti aiheuttivat shokin ja lopulta linnun kuoleman. Ennätyskotka eli 34 vuoden, 8 kuukauden ja 28 päivän ikäiseksi.

Ennätyskotka syntyi keväällä 1984 Kainuussa pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen kotka tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkanaaras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt useita kertoja.

Tammikuun 2019 lopulla luontokuvaaja Ari Komulaisen Pohjois-Savossa valokuvaama kotka tunnistettiin renkaan perusteella ja todettiin Euroopan vanhimmaksi yksilöksi.

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena. Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan. Vainon väheneminen on johtanut kannan hitaaseen kasvuun.

Maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa. Se pesii yhä hyvin harvoin Suomen pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkannan koko on noin 300–400 paria.