Pk-yritykset ovat kuntien taloudellinen selkäranka

Vuoden kyläksi valittu Teijo. Kyläkauppa, lähikauppa, Tarmo, Teijon kyläkauppa Manteli, postilaatikko, OP-pankin postilaatikko. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pk-yritykset muodostavat Varsinais-Suomessa kuntien taloudellisen selkärangan, keskiviikkona julkaistu selvitys kertoo.

Pk-yrittäjyyden merkitystä maakunnan kuntataloudelle tutkittiin Varsinais-Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

Professori, yrittäjä Vesa Routamaan tekemän selvityksen mukaan pk-yritysten osuus maakunnan työpaikoista on miltei puolet, ja yksityisistä työpaikoista 65 prosenttia. Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat sekä työttömät pois lukien pk-yritysten osuus nousee lähes 80 prosenttiin.

Pk-yrityksissä työskentelee kuntien työllisistä 16–60 prosenttia. Moni pendelöi töihin lähikuntaan.

”Pendelöintikunnissa, joiden työllisyys paljolti perustuu keskuskaupunkien työpaikkoihin, olisi erityisesti syytä pyrkiä oman pk-yrityskannan kasvattamiseen, koska suurten työnantajien rooli on hupenemassa, kuten Salon esimerkki osoittaa”, toteaa Routamaa.

Turku ja sen ympäristö ovat selvityksen mukaan ehkä laskeneet liikaa suuryritysten varaan. Seurauksena on korkea työttömyysaste Turussa ja nyt myös Salossa.

Pk-yritykset ovat ehkä jääneet suuryritysten varjoon, vaikka pk-yritykset ovat pääosin paikkakuntasidonnaisia, työllistävät lähialueiden asukkaita ja tuottavat verotulot pääosin sijaintikuntaansa.

Varsinais-Suomessa 25000 yritystä työllistää 94000 henkilöä. Tämä tarkoittaa yli 620 miljoonan euron kunnallisverotuottoja alueen kuntiin plus muutaman sadan miljoonaan yhteisöverotuloja ja valtionosuuksia.

Valtio hyötyy pk-yrityksistä tuloveroina vajaat 500 miljoonaa euroa. Yhteisöveron ja arvonlisäveron tuottojen lisäksi se saa vajaan 50 miljoonan euron kiinteistöverotuotot.

Selvitys kiinnittää huomiota kuntien mahdollisuuksiin tukea pk-yrityksiä.

”Elävien kylä- ja kuntakeskusten ylläpito kaavoituksella, yrittäjyyden edellytysten edistämisellä, kunnan hankintapäätöksillä jne. on elintärkeätä. Valitettavasti virheellinen haja-asutuspolitiikka ja kaavoitus on Suomessa johtanut pitkälti korjauskelvottomaan tilanteeseen”, selvityksessä todetaan.