Rinne: "EU-maiden on pidettävä kiinni oikeusvaltiosta" – lipsuvien maiden EU-rahoitusta pitäisi leikata
Rinteen mukaan EU:n hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on EU:n isoista ongelmista lähinnä ratkaisua. Sopu voi syntyä lähikuukausina.
"EU:ssa pystyy vaikuttamaan riippumatta maan koosta. Tiettyjä maita lukuun ottamatta se on keskinäisen arvostuksen foorumi", Antti Rinne sanoo. Kuva: Maija PartanenPääministeri Antti Rinne (sd.) on päättänyt, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella hän puuttuu EU-maiden oikeusvaltiokehitykseen. Se on ollut huonoa esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa ja maat ovat kyseenalaistaneet EU:n arvopohjan.
"Kysymys on siitä, säilyykö Eurooppa eurooppalaisena. Ei voi säilyä, jos oikeusvaltio, demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo eivät toteudu. Arvopohjan hajottaminen on huonoa kehitystä ja siihen pitää kovalla kädellä puuttua."
Vastuu kehitykseen puuttumisessa on ollut liiaksi Euroopan komission virkamiehillä ja komissaareilla. Rinteen mielestä jäsenmaiden johtajien neuvoston pitäisi ottaa kovempi kanta arvoista lipsuviin jäsenmaihin.
"Sanavapauskin on uhattuna. Nämä ovat perustavan laatuisia asioita EU:n yhteiselle rauhan projektille. Näistä on pakko puhua vahvasti", Rinne sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Rinteen mukaan esimerkiksi Unkarissa komissiota pidetään vihollisena, koska se ei ole kansan valitsema. EU-maiden neuvoston päämiehet sen sijaan ovat.
"Neuvostossa pitää vaatia, että oikeusvaltioperiaatteesta pidetään kiinni tai se vaikuttaa EU-rahoitukseen", Rinne sanoo.
Rinne on jo puheenjohtajuuden alkuviikkoina tavannut useita EU-maiden johtajia ja tunnustellut maaperää EU:n rahoituskehyksestä. Viimeksi hän tapasi Saksan Angela Merkelin. Esitys kehyksestä voi tulla Suomen vastuuaikana lokakuussa.
Rinteen mielestä rahoituskehyksessä täytyisi ottaa huomioon oikeusvaltiokehitys, maahanmuutto ja ilmastonmuutos.
"Kotimaassa on vaikea perustella, että Suomi on nettomaksaja ja maksetaan sellaisille maille, jotka eivät noudata oikeusvaltion tai sananvapauden periaatteita, eivätkä ole valmiita ilmastonmuutoksen torjuntaan tai jakamaan vastuuta maahanmuuttajista", Rinne perustelee.
Näistä EU-maiden välisistä erimielisyyksistä Rinne arvioi tavoitteen hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä olevan lähinnä sopua.
"ilmastonmuutoksen osalta olen luottavainen, että seuraavien kuukausien aikana löydetään sopu. Suomelle on tärkeää, että ilmastopolitiikassa pystytään rakentamaan sellaiset siirtymäajat, että kaikki maat voivat sitoutua tavoitteeseen hiilineutraalista EU:sta."
Britannian erotessa EU:sta Suomi menettää pitkäaikaisen yhteistyökumppanin.
Rinteen mielestä Suomella on talouspolitiikan linjoissa hyvä yhteistyö Saksan kanssa. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi itsekin on tärkeä Euroopan ytimessä oleva jäsenmaa.
"Euroopassa arvostetaan sitä, että on omia mielipiteitä", Rinne sanoo.
EU harkitsee liittymisneuvottelujen aloittamista Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Molemmilla on EU-maaksi vielä liian heikko oikeuslaitos ja Albanialla on ongelmia demokratian kanssa, Rinne myöntää.
Jäsenyysneuvottelujen alkaminen niiden kanssa ratkeaa lokakuussa.
"Pidän todennäköisenä, että lokakuussa päätetään aloittaa neuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa", Rinne sanoo.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
