Biotalouden pullonkauloina koulutus, tiet ja byrokratia
LAHTI (MT)
Veroja alas vai valtion investoinnit nousuun? Turvetta, ydinvoimaa vai energiansäästöä?
Biotaloudesta kumpuavan kasvun puolella ovat kaikki, mutta keinoissa kannat eroavat, kun seitsemän hämäläistä kansanedustajaehdokasta ottaa mittaa toisistaan MTK:n ja STTK:n järjestämässä vaalipaneelissa.
Minna Lintonen (sd.) ehdottaa panostuksia alkutuotantoon ja metsäteollisuuteen. Lisäksi olisi investoitava tutkimukseen ja koulutukseen.
”Mielenkiintoista että alkutuotantoon halutaan satsata, kun siihen viimeiset 40 vuotta on satsattu yhä vähemmän”, huomauttaa keskustan Tapio Malmiharju.
Malmiharju vaatii maaseudun teitä kuntoon ja turvetta kivihiilen tilalle.
Vasemmistoliiton Irma Taavela väittää turpeen kasvavan vain yhden millimetrin sadassa vuodessa.
Käsitys jää elämään, kunnes se oikaistaan yleisöstä keskustelun jälkeen. Todellisuudessa suo voi kasvaa hyvinkin millin vuodessa.
”Hyville ideoille pitäisi saada tukea pienellä byrokratialla”, julistaa Lulu Ranne (ps.). Byrokratiaa hän karsisi yhdistämällä maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriön.
”Saataisiin hieman eri pohja biotaloudelle, ketterä luvitus.”
Sonja Falk (kd.) antaa ymmärtää, että Metsä Groupin tuleva investointi Äänekoskelle olisi hallituksen saavutus. Seuraavaksi valtion pitäisi huolehtia tarvittavasta infrastruktuurista.
Taavela ja kokoomuksen Tuomo Riihilahti kiistelevät valtion roolista ja veroista.
Riihilahden mielestä veroastetta pitäisi laskea, jotta yrittäjien kynnys työllistää madaltuisi.
Taavelan näkemyksen mukaan valtion pitäisi investoida suoraan uudenlaiseen teollisuuteen. Kun pää on saatu auki, yksityinen sektori lähtee mukaan.
”Nyt on tosi hyvä hetki elvyttää. Velkarahalla, mutta jos se tehdään tarpeeksi isosti, se maksaa itsensä takaisin. Suomen ja koko Euroopan kannattaisi tehdä tämä.”
Riihilahden mielestä valtion lisävelkaantuminen olisi tuhoisaa.
”Kreikassa aika hyvin menikin vaalit, eipä se vasemmiston kannalta haittaa.”
Kari Tiilikkalan (vihr.) mielestä biotalouden pullonkauloista merkittävin on byrokratian vähentäminen, muuten keksintöjen kaupallistumiset eivät etene. Energiapuolella tärkeintä on turhan kulutuksen vähentäminen.
”Meillä olisi paljon mahdollisuuksia työpaikkoihin, jos energian säästämiseen panostettaisiin enemmän”, Tiilikkala sanoo.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
