Vierailija Hyviäkin uutisia investointirintamalta

Viime ja tällä viikolla on tullut julkisuuteen poikkeuksellisen monta myönteistä teollisuusuutista.

Sarja alkoi Kainuuta koskevalla uutisella, kun kiskokalustoa valmistavan Transtechin jatkon takaava kauppa varmistui.

Kaupan ansiosta yli 500 työntekijän työpaikat on turvattu ja alihankkijoiden tilanne selkiytyi. Samalla merkittävää teknologista osaamista ja

valmistuskokemusta saatiin säilymään maassamme.

Keskiviikkona Fennovoiman ydinvoimahankkeen kotimaisuusaste nousi yli vaaditun

60 prosentin sen jälkeen, kun Fortum ja SRV lähtivät mukaan osaomistajaksi ja Outokumpu lisäsi osuuttaan.

Kyse on noin seitsemän

miljardin euron investoinnista ja kymmenistä tuhansista

henkilötyövuosista.

Vastuu hankkeen jatkovalmistelusta on nyt Fennovoimalla samalla, kun rakentamislupaan liittyvä selvitystyö jatkuu Säteilyturvakeskuksessa.

Voimalan rakentamisluvan arvioinnissa ydinturvallisuuden varmistaminen ja jätehuollon järjestäminen ovat avainasemassa. Prosessi vie kaikkiaan parisen vuotta.

Perjantaina tuli julki Talvivaaraa koskeva uutinen. Jo aiemmin kaivokselle on haettu työntekijöitä ja nyt omistuspohja selkeytettiin.

Valtio joutui ottamaan ensi

vaiheessa vastuun kaivoksen toiminnan käynnistämisestä. Tavoitteena on kestävä liiketoiminta ympäristön ja liiketalouden kannalta.

Kaivoksen työntekijöillä ja johdolla on nyt näytön paikka: tuloksia on saavutettava kahden vuoden kuluessa.

Elinkeinoelämän Keskusliiton kesäkuinen selvitys kertoo,

että mainitut esimerkit uusista investoinneista eivät ole poikkeuksia. Teollisuuden kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit nousevat tänä vuonna yli neljään miljardiin euroon, neljänneksen viimevuotista korkeammalle.

Pitkään jatkunut yritysten tuotantopääoman rapautuminen näyttää päättyneen. Tämä on juuri sitä, mitä Suomi nyt tarvitsee: uusia investointeja, joilla turvataan työllisyyttä ja jokapäiväisen arjen palveluita.

Investointien kiihdyttämiseksi hallituksella on pitkäjänteiset suunnitelmat. Maakuntien kannalta niistä tärkeimpiä ovat kotimaisen energian osuuden nosto 55 prosenttiin ensi vuosikymmenen aikana.

Tämä lisää puun ja muiden biomassojen kysyntää.

Toinen tärkeä tavoite, elintarvikkeiden kauppataseen kääntäminen vahvasti positiiviseksi, edellyttää myös investointeja elintarvikeketjussa.

Kaikkia investointeja tukemaan käytetään myös EU:n

rahoituslähteitä, joiden nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä varten tehdään erillinen ohjelma. Yritysten vientiponnisteluja

tuetaan parantamalla Team Finlandin kotimaista palvelumallia.

Suomen pitkään jatkuneelle taloudelliselle taantumalle ja poliittisen päättämättömyyden ajalle on lopultakin pantava piste. Ensimmäisiä isoja

päätöksiä on nyt tehty.

Mutta eivät ne siihen pääty, vaan tämä on vasta alkua. Suomi kaipaa kipeästi sekä rakenteellisia uudistuksia että tuotannollisia investointeja.

Teollisuuden rakennemuutos on yrityksille ja työntekijöille paitsi iso haaste myös merkittävä mahdollisuus.

Sipilän hallitus toimii sen puolesta, että tästä mahdollisuudesta tehdään todellisuutta.

Haluamme kääntää Suomen kestävän vihreän talouden, vahvistuvan yrittäjyyden ja

siten paremman työllisyyden tielle. Näissä talkoissa tarvitaan kaikkia suomalaisia.

Avaa artikkelin PDF