Tukeva aita mahdollistaa isonkin karjan ulkoilun
Keskipäivällä pääosa lehmistä lepää. Syöminen on vain ajanvietettä, sillä eläimet ruokitaan pihattoon. Taustalla näkyy jykevä aitarakenne portteineen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKERIMÄKI (MT)
Koijärven maitotilan laitumelle tullessa katse kiinnittyy ensin kahteen lehmään jotka näyttävät ottavan toisistaan leikkimielisesti mittaa.
Toisaalla yksi keskittyy kaivamaan peltoon kookasta kuoppaa. Muutama kiskoo sopivia suupaloja laitumelle tuodusta rehupaalista.
Suurin osa 70-päisestä lypsykarjasta nauttii kesäpäivästä maaten.
Karjasta huokuu leppoisa viihtyminen.
Toisinkin on ollut.
Uuden navetan valmistuttua runsaat viisi vuotta sitten Koijärven isäntä Mikko Hannikainen oli totaalisen kypsynyt eläinten jatkuvaan karkailuun. Hän päätti, että tilan lehmiä ei laidunneta enää ikinä.
Halu panostaa eläinten hyvinvointiin käänsi kuitenkin vähitellen pään.
Huoli karkailusta poistui, kun tilalle tehtiin kestoaita, joka pitää eläimet laitumen puolella vuodesta toiseen.
”Karjan liikunnan ja hyvinvoinnin vuoksi.”
Esimerkiksi utareterveys on eläinten säännöllisen päivälaiduntamisen myötä parantunut.
Talvella Hannikaisten karja ulkoilee pienemmässä tarhassa, jossa sähkövirta toimii silloinkin. ”Hangessa kävely tekee sorkille hyvää, mutta liukastumisia täytyy varoa.”
Runsas kaksi hehtaaria niin sanottua terapialaidunta palvelee 70 lypsävää hyvin.
Eläimet laiduntavat viidestä seitsemään tuntia päivässä. Niitä ruokitaan pihattoon appeella, sillä laitumella syötävää riittää vain puuhasteluun.
Hannikainen kylvää tai muokkaa laitumen joka kevät uudestaan, jotta pohja pysyy kunnossa.
Sinne johtaa aidattu väylä pihatosta. Sitä pitkin eläimet pystytään vaikkapa tulipalotilanteessa siirtämään nopeasti ulos kaikkina vuodenaikoina.
Aita on tehty syvälle maahan upotetuista vanhoista puhelinpylväistä, ohuemmista kyllästetyistä välitolpista ja paksuista metallilangoista.
Oman aitaamisprojektin valmistuttua Hannikaiset ovat jo neljänä kesänä tehneet aitoja myös muille.
Kysyntää on riittänyt tasaisesti.
”Paljon tehdään pysyviä metsälaitumia ja perinnebiotooppeja. Lisäksi aitauksia on tehty pelastussuunnitelmaan liittyen.”
Isoin kynnys teetetyssä aidassa on korkea kertakustannus.
”Aitaaminen maksaa ilman arvonlisäveroa noin 4–6 euroa metriltä, mutta käyttöikä on kymmeniä vuosia”, emäntä Satu Jalvanti-Hannikainen kertoo.
Kerimäen kunnaneläinlääkäri Taru Hirvonen pitää laidunnusta loistavana terapiana lehmille. ”Jalkaterveyden merkitystä ei voi vähätellä. Lihaksisto tykkää, kun eläin saa liikkua muunkin kuin betonin päällä.”
Hirvonen korostaa myös henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä. ”Muualla lehmät eivät pääse vapaasti kisailemaan ja toteuttamaan muuta luontaista käyttäytymistään.”
Hannikainen lisää, että usein lehmien välinen hierarkia selviää paremmin ulkona kuin pihatossa. ”Arka eläin saattaa pahimmillaan jättää navetassa syömättä, koska pelkää muita. Täällä on tilaa väistää.”
Eläinlääkäri tietää, että usein aitojen tekeminen jää tiloilla kiinni ajan puutteesta. ”Se vaiva kyllä kannattaa.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
