Leuto syksy saisi vesistöjen näkökulmasta jatkua – pieniä järviä uhkaa happikato

Keskisuuret ja varsinkaan suuret järvet eivät ole Syken vesistöseurannan mukaan lähteneet nousuun. Kuvassa Päijänne. 

Jos jääpeite tulee maan länsi- ja keskiosiin varhain, varsinkin pienissä järvissä voi syntyä talven mittaan happikatoa.

”Vedenpintojen ja virtaamien palautumista voi odotella vielä, jos talvi alkaa myöhempään. Mitä pidemmälle mennään ilman runsaita sateita, sitä enemmän kasvaa riski, että pinnat jäävät alas”, ennakoi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Vesistöissä näkyy pohjavesien tapaan kuluneen kesän sademäärien alueellinen jakautuneisuus.

Lapissa on ollut koko kesän hyvä tilanne. Itä-Suomessakin järvien tilanne on ihan normaali, Vehviläinen summaa.

Sen sijaan Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa järvien pinnat ovat ajankohdan tyypillisiä korkeuksia alempana.

Moni mökkiläinen on tänä kesänä todennut rannan kadonneen kauas tai muuttuneen mutavelliksi, eikä tilanne ole syksyllä korjaantunut.

Keskisuuret ja varsinkaan suuret järvet eivät ole Syken vesistöseurannan mukaan lähteneet nousuun.

”Maaperän kuivuudesta ei saa oikein mistään tarkkaa alueellista tietoa, se on se vaikeus. Samat alueet erottuvat maaperän suhteen kuivimpina, joilla myös pohjavesi on matalalla”, Vehviläinen sanoo.

Hänen mukaansa useissa säännöstellyissä järvissä tilanne on säännöstelyn ansiosta lähempänä ajankohdan keskiarvoja.

Syken seurantaan saadaan lähes reaaliajassa tiedot yli sadasta järvestä ja joesta.

”Mitä pienempiin järviin mennään, tieto perustuu vain laskennallisiin arvioihin. Joissa laskennalliset virtaama-arviot ovat luotettavampia.”