Kuiva kesä tuotti laadukasta hunajaa

Kuva: Saara Olkkonen

Vaikka hunajasato jäi tänä vuonna määrältään tavallista pienemmäksi, niin laatu on hyvä, kertoo toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen Suomen Mehiläishoitajat SML ry:stä.

Mennyt kesä oli huomattavasti kuivempi kuin viime kesä. Siksi hunajassa on nyt sopiva kosteusprosentti, jolloin laatu on parempi.

Hunajassa on vettä noin 17 prosenttia, joten se on luonnostaan kosteaa. Sään lisäksi hunajaan vaikuttavat mehiläisten hyödyntämät mesikasvit ja ihmisten tekemä hunajan käsittely ja pakkaus.

”Erilaisista kasveista syntyy erilaista hunajaa. Alkuperäkasvit voivat vaikuttaa suuresti hunajan väriin, makuun, tuoksuun ja kiteytymisnopeuteen”, Vartiainen sanoo.

”Esimerkiksi tattarihunaja on yleistynyt Suomessa viime vuosina, koska tattarin viljelyala on kasvanut. Tattarihunaja on tummaa, ja makua voi kuvailla tallimaiseksi.”

Normaalisti suomalainen hunaja säilyy esimerkiksi kuiva-ainekaapissa vähintään kaksi vuotta. Vartiaisen mukaan hunaja ei varsinaisesti pilaannu, vaikka sitä säilyttäisi pidempään. Laatuvaatimukset täyttävä hunaja säilyy hyvänä vuosikausia, jos se pidetään noin 15 asteen lämmössä.

Hunajaa voi ajatella sokeriliuoksena, johon on liuennut enemmän sokeria kuin siihen oikeastaan mahtuisi. Ylimääräinen sokeri kiteytyy ajan myötä, mikä voi näkyä esimerkiksi rakeisena hunajana, Vartiainen selittää.

Monet suomalaiset hunajat, esimerkiksi paljon rypsiä sisältävä hunajat, kiteytyvät varsin nopeasti. Tämä johtuu siitä, että ne sisältävät enemmän nopeasti kiteytyvää rypälesokeria kuin kiteytymätöntä hedelmäsokeria.

Kuluttajista suuri osa haluaa pehmeää hunajaa, Vartiainen kertoo. Mehiläishoitaja voi kuitenkin vaikuttaa hunajan kovuuteen ja kiteytymiseen sekoittamalla eli vaivaamalla hunajaa, jotta sen kiderakenne rikkoutuu.