Lisälämpö ei takaa isoja satoja
Ilmaston lämpeneminen ei suoraviivaisesti tarkoita lisäsatoa, vaikka niinkin voi käydä. Samaan aikaan myös ilmaston ääriolot lisääntyvät ja kärsitään kuivuudesta, kuumasta, liiallisista sateista.
Erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta korostaa sopeutumista. Jos ääreviin oloihin osataan varautua ajoissa ja oikein, ilmaston lämpeneminen voi tarkoittaa myös lisäsatoja.
Suomesta ei silti tule merkittävää tekijää maailman ruokahuollolle. Peltoa on vähän eikä lisää kannata raivata ilmastopäästöjen takia. Kotimainen tuotanto on kuitenkin tärkeää ruokaturvallisuuden kannalta.
Kahiluodon mukaan Suomessa on tehty lämpöennätyksiä koko 2000-luvun, mutta lajikkeisto ei ole muuttunut samaa tahtia. Viljelijät ovat sopeutuneet aikaistamalla kylvöjä.
Kulunut kesä oli lähes ihanteellinen, oli lämmintä ja sopivan kosteaa. Ei ole itsestään selvää, että näin jatkuu.
Kahiluoto korostaa epävarmuutta ja siihen sopeutumista. Lajikkeita ei tarvita lisää, mutta niiltä kaivataan monimuotoisuutta. Yksi kestää kuivaa, toinen kuumaa ja kolmas runsaita sateita.
Tämän hetken ennusteet povaavat kuivia ja kuumia alkukesiä, ensin maan lounaiskolkkaan ja myöhemmin kaakkoon. Helteinen sää voi olla kohtalokas, kun viljat ovat herkässä kasvuvaiheessa ja tähkän aiheet muodostuvat.
Nurmet näyttävät kestävän ilmastonmuutosta ja ääreviä säitä viljoja paremmin, sillä rankkasateiden ja toisaalta korkeiden lämpötilojen ajoittuminen ei ole yhtä kriittistä kuin viljoilla.
Toisaalta talvehtimisen riski kasvaa, kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa entistä suuremmassa osassa maata.
Pisimmällä ollaan ohran lajikkeissa. Valikoimaa on muutoin, mutta liialliseen kosteuteen sekä tähkimistä edeltäviin helteisin sopeutuneita lajikkeita puuttuu.
Kaikesta varautumisesta huolimatta yllätyksiä tulee. Pohjoinen Jäämeri sulaa paljon luultua nopeammin.
Kahiluodon mukaan aivan liian vähän puhutaan lämpenemisen ja päiväpituuden yhteisvaikutuksesta. Nykyistä satoisampia lajikkeita on löydettävissä muualta, mutta on epävarmaa, että ne sopeutuvat tänne.
Myös maaperä vaikuttaa. Idän karkeat kivennäismaat kuivuvat lounaan savikoita herkemmin.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
