Ympäristövalvonnan kustannuksia siirretään yrityksille
Valvottava maksaa -periaatteelle on laaja poliittinen tuki, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen sanoo. Valtio ei tee luvilla voittoa.
Kaivosklusteri. Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivos. Tapojärvi Oy:n lastauskone lastaa malmia hihnakuljettimelle. 31.1.2013 Kemi. Kuva Pekka Fali. Kuva: Pekka FaliYmpäristölupien ja -valvonnan viranomaistyön kustannuksia aiotaan pian kattaa perimällä yrityksiltä niistä suuremmat maksut, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) sanoo.
Suurten yritysten luvat ja niiden valvonta työllistävät viranomaisia niin paljon, että toimistot ruuhkautuvat ja käsittelyajat pitenevät.
”Suurten hankkeiden vaatima työ on jostain muualta pois. Kaivoksilta tulee lupamaksuja suhteessa niiden vaatimaan työmäärään liian vähän. Ei sinne yhteiskunnan rahaa tule panna”, Korhonen sanoo.
Eduskunta päättää syksyllä esimerkiksi luonnonsuojelulaista ja metsälaista. Myös kaivoslain muuttaminen voi nousta esille. Yksityiskohdat ovat auki, mutta niihin valvottavan maksuvelvollisuus leivotaan mukaan.
”Periaatteelle on laaja poliittinen tuki, en ole kuullut soraääniä. Valvottava maksaa -periaate on olemassa jo esimerkiksi pankkivalvonnassa”, Korhonen sanoo.
Valtio ei aio tehdä voittoa periessään kustannuksia.
”Se on periaatekysymys. Ulkomaiset yritykset saavat nyt yhteiskunnalta valtavan määrän osaamista ja tutkimusta käyttöönsä käytännössä ilman korvausta.”
Esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen tuottama aineisto on ilmaiseksi yritysten käytössä.
Kaivoslaissa puutteita
Lainsäädäntöä täytyy pystyä muuttamaan nopeastikin, jos se osoittautuu huonoksi. Näin on käynyt heinäkuussa 2011 voimaan tulleelle kaivoslaille.
”Ajatuksena oli, että valvonta viedään lähelle, mutta onko se jo liian lähellä. Esimerkiksi Talvivaarassa tuli 90 huomautusta ennen kuin hallintopakkoa käytettiin.”
Lisäksi korvaukset maanomistajalle ovat Korhosen mukaan liian pienet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

