Keskustalta kannatusta maatalouden tukipaketille
Pääministeripuolue keskustassa puhutaan nyt kriisitiloille hätäapupakettia Ranskan tyyliin. Keskustan sisällä tukipaketti saa kannatusta.
Lihan, maidon ja viljan tuottajahinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla, ja syksyksi pelätään tilojen konkurssiaaltoa, kun lainanlyhennykset erääntyvät.
Tiloja ovat alhaisten tuottajahintojen lisäksi kurittaneet Venäjän asettamat pakotteet ja poikkeuksellisen sateinen kesä, joka pienentää viljasatoa.
"Minullekin on viestiä kesän aikana tullut viljelijöiltä, että syksyllä, kun lainanlyhennykset erääntyvät, on todella tiukka paikka", kertoo kansanedustaja Antti Rantakangas.
Bruttokansantuotteeseen verrattuna Ranskan hallituksen ilmoittamat, yhteensä 1,1 miljardin euron suuruiset tuet vastaisivat Suomessa reilua 100 miljoonaa euroa. MT:n tietojen mukaan keskustan eduskuntaryhmän kokoukseen on suunnitteilla 20–30 miljoonan euron tukipaketti kriisitiloille.
Entisen maa- ja metsätalousministerin Sirkka-Liisa Anttilan mukaan tiloja tulee auttaa selviämään välittömästä kriisistä neuvottelemalla luottolaitosten kanssa 3–4 vuoden lykkäyksistä lainanlyhennyksiin.
Myöhästyviksi uhatut maataloustuet tulee Anttilan mukaan kyetä maksamaan ajallaan. Lisäksi hän haluaa tarkastella, voidaanko tiloja tulla vastaan korkorasituksen suhteen.
"Keskustan maatalouspoliitikoilla on ihan yhteinen näkemys ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa näistä kriisitilanteen hoitotarpeista", Anttila toteaa.
Anttilan mukaan yhteinen tahtotila löytyy keskustan kansanedustajien ja hallituksen välillä. Hän ei epäile ministerien halukkuutta ottaa kriisitilannetta hoitoon. "Nyt pitää kartoittaa tuottajaliitoittain, mitkä ne suurimmat ongelmat ja tarpeet ovat. Vasaran alle on menossa elinkelpoisia tiloja, nuoria tuottajia."
Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksessa tiedostetaan, että Suomen maatalous on ongelmissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa lisäbudjettikeinoista.
Kriisitilojen tukemiselle on kaksi estettä, Suomen heikko taloustilanne ja EU-säännökset. Ranskan katsotaan ottaneen kaiken irti pelivarasta unionin sisällä, ja Suomen tulisi tehdä samoin.
"Ei voi olla niin, että iso jäsenmaa niitä venyttää mutta pieni ei. Ei se näin voi olla", Rantakangas vetoaa.
Samoilla linjoilla on maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä, jonka mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan poikkeukset tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi.
"Pitää päättäjien ottaa oppia siitä, että nyt pitää oikeasti tapahtua, ja uskon että tapahtuukin", hän toteaa viitaten Ranskan tilanteeseen.
Anttilan mukaan myös syyskuun ylimääräinen EU:n maatalousministerineuvoston kokous pohtii konkreettisia keinoja, joilla tiloja voidaan auttaa EU:n asettamien rajoitteiden sisällä. Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että unionin tuet Venäjän vastapakotteiden vaikutusten hoitoon ovat riittämättömiä, ja nyt tarvitaan toimia Suomen hallitukselta.
Olli Toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
