Hauska harrastus voi pelastaa hengen
Painelu-puhalluselvytys ja defibrillaattorin käyttö yhdessä parantavat elottoman potilaan selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Defibrillaattori analysoi sydämen rytmin ja ilmoittaa,tarvitaanko sähköiskua. Elvytysharjoituksessa Pirita Piipari odottaa puhallusvuoroa, kun Saara Leinonen painelee. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoTYRNÄVÄ (MT)
Vanhan meijerialueen sympaattinen pieni ravintola täyttyy punaisiin heijastinliiveihin sonnustautuneista ihmisistä. Miehiä ja naisia, nuoria ja vähän varttuneempia.
Puheensorinasta putkahtelevat sanat onnettomuus, hätäkeskus ja pelastushelikopteri. Vakavista aiheista huolimatta naurunremakka raikaa.
Vuoden päivät toiminut Tyrnävän ensiapuryhmä kokoontuu harjoittelemaan taitojaan. Illan ohjelmassa on elvytystä, tajuttoman kääntämistä kylkiasentoon ja verenvuotojen tyrehdyttämistä.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) tavoite on, että jokaisessa kunnassa olisi toimiva ensiapuryhmä.
Ryhmien tehtävä on päivystää erilaisissa yleisötapahtumissa ja huolehtia paikalla olevien ensiavusta.
SPR:n Oulun piirissä toimiva Tyrnävän osasto on perustettu jo 60 vuotta sitten, mutta se on pitänyt viime vuodet hiljaiseloa.
”Osasto tarjosi kaikille halukkaille ensiavun alkeis- ja jatkokurssin ilmaiseksi, jos he sitoutuvat vuodeksi ryhmän toimintaan”, Tyrnävän ensiapuryhmän johtaja Jari Huhtakallio kertoo.
Ryhmässä aloitti vuosi sitten 17 ihmistä, nyt mukana on 21. Kukaan ei ole lopettanut.
Tyrnävän ensiapuryhmä on päivystänyt muun muassa Perunamarkkinoilla ja Tractor pullingissa. Lisäksi ryhmä on avustanut naapurikuntien tapahtumissa.
Ryhmään voi tulla mukaan, vaikka ei olisi käynyt yhtään ensiapukurssia. Harjoituksissa opitaan ensiaputaitojen lisäksi radiopuhelinten käyttöä, suunnistusta, ryhmän johtamista ja kouluttamista.
”Päivystäjät ovat käyneet ensiavun alkeis- ja jatkokurssin sekä erillisen päivystyskurssin. Heidän taitonsa testataan vuosittain”, Huhtakallio valottaa.
Tyrnävän ensiapuryhmä kokoontuu joka toinen maanantai-ilta ravintola Pömilään, jossa Marika Keränen toimii yrittäjänä.
Työssään Keränen on joutunut todistamaan puolenkymmentä tapausta, jossa asiakas on ollut tukehtua ruuanpalaan.
”Ensiaputaidot antavat varmuutta. Tiedän, että osaan toimia, jos jotakin sattuu”, hän toteaa.
Ensiapuryhmässä toimiva Maarit Stålnacke-Inkala on samoilla linjoilla. Hänet herätti ohikulkijana kohdalle sattunut onnettomuus, jossa uhri menehtyi.
”Varsinkin nyt, kun on omia lapsia, on helpottavaa tietää, että osaa tarvittaessa antaa ensiapua.”
Ensiapuharrastus vaatii tietynlaista mielenlujuutta.
”Kovin herkkä ei saa olla. Jos esimerkiksi pelkää verta, harrastus ei sovi”, naiset pohtivat.
Ensiapuryhmiin hakeutuu monesti hoitoalalla työskenteleviä henkilöitä. Siviiliammatilla ei kuitenkaan ole merkitystä, Jari Huhtakallio vakuuttaa. Halu auttaa riittää.
Vapaaehtoistoiminta on halpa harrastus, josta tulee monelle elämäntapa.
Huhtakalliolle kävi niin, että vapaaehtoistyö Punaisessa Ristissä houkutteli hoitoalalle. Hän työskentelee nykyisin Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoitajana.
”Harrastuksesta tuli myös palkkatyö.”
Haastatteluiltana ryhmä harjoittelee myös tulevia ensiavun SM-kisoja varten. Tärkeintä on huolehtia potilaan peruselintoiminnoista.
”Muistakaa kolme hoota: Jos potilas makaa maassa, tarkista ensin, herääkö hän ravisteluun. Jos ei, hälytä 112. Sitten tarkista, hengittääkö hän”, Huhtakallio kertaa.
Mikäli potilas hengittää, hänet käännetään kylkiasentoon. Jos ei hengitä, aloitetaan elvytys.
Ensiapuryhmän harjoituksissa tarvitaan myös näyttelijän lahjoja. Osa porukasta esittää potilaita, joille on sattunut tapaturma tai sairaskohtaus.
Potilaana oppii siinä missä auttajanakin. Ensiavun antajan on hyvä tiedostaa, miltä tuntuu kun vieras ihminen tulee lähelle, kyselee, kääntelee ja koskettelee. Ihmiset voivat reagoida avunantoon eri tavoin.
Harjoituksia värittää hurtti huumori, mutta tositilanteessa ei vitsailla.
”Tajutonkin voi kuulla. Siksi pitää aina miettiä, mitä potilaan kuullen puhutaan”, Huhtakallio muistuttaa.
Fyysisen ensiavun lisäksi vapaaehtoiset harjoittelevat henkisen tuen antamista. Sitä tarvitaan esimerkiksi järkyttäviin onnettomuuksiin joutuneiden ja heidän omaistensa kohtaamisessa.
”Tässä hommassa täytyy olla kiinnostunut ihmisistä”, Huhtakallio pohtii.
Maaseudulla esimerkiksi navetan tulipalon jälkeen paikalle voidaan hälyttää palokunnan lisäksi ensihuoltoryhmä tukemaan tilallisia.
Tyrnävän ensiapuryhmä liittyi osaksi Vapaaehtoista pelastuspalvelua eli Vapepaa viime syksynä.
Viranomaiset saattavat hälyttää vapaaehtoisia auttamaan esimerkiksi isoissa onnettomuuksissa, etsinnöissä ja evakuoinneissa.
Yksi ryhmän nuorimmista, 25-vuotias Pirita Piipari innostui harrastuksesta, kun hänen isänsä oli mukana etsimässä kadonnutta henkilöä.
”Halusin kovasti mukaan, joten täällä ollaan”, hän kuvailee.
Myös Piiparille on käymässä niin, että harrastuksesta tulee työ. Hän opiskelee Iissä lähihoitajaksi.
”Haaveissa on päästä ensihoitajaksi ambulanssiin.”
SUVI NIEMI
Paikalliseen ensiapuryhmään voi liittyä
ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään
tai piirin vastuuhenkilöön.
Ryhmään voi ilmoittautua myös osoitteessa rednet.punainenristi.fi/earyhmat.
Tutkimusten
mukaan eloton
potilas
ei selviä hengissä, ellei
elvytystä
aloiteta kymmenen minuutin sisällä.
Kansalaisen velvollisuus on antaa
tai hankkia
apua
onnettomuus-
tilanteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
