Leader-toiminta tuottaa lisäarvoa

vierasyliö

Yritystukien toteutukseen

Leader-toimintatapa ja toimintaryhmä sen toteuttajana tuottavat lisäarvoa usealla eri tavalla. Nämä vaikutukset voidaan

ryhmitellä kolmeen osaan:

rahoituksellinen täydentävyys, paikallisuuden tuottama lisäarvo ja palvelullinen lisäarvo.

Tämä kirjoitus perustuu

kolmeen erilaiseen kyselyyn, jotka tein keväällä 2012. Kaikissa

niissä Leader-toimintatavan yritystukien toteutukseen

tuottama lisäarvo oli avainasia.

Kyselyt tein Leader-yritystukea saaneille yrityksille kolmen toimintaryhmän alueilla,

yritystoiminnan asiantuntijoille

yhdentoista toimintaryhmän alueilla ja Manner-Suomen alueen 55:lle toimintaryhmälle.

Toimintaryhmien toiminnassa

yritystuilla on suuri merkitys, sillä menossa olevan EU:n

ohjelmakauden aikana kesään 2012 mennessä hieman yli 45 prosenttia kaikista toimintaryhmien rahoittamista toimenpiteistä on ollut yritystukia.

Suurista kaupungeista etäällä

olevilla alueilla niiden osuus toimintaryhmän kaikista

toimenpiteistä on yleensä ollut

tätä keskiarvoa merkittävästi

suurempi, joten myös alueen kannalta ne ovat erityisesti kaikkein maaseutumaisimmilla alueilla olleet tärkeä asia.

Rahoituksellinen täydentävyys on ilmeisin ja kenties myös

tärkein lisäarvon muoto, joka liittyy Leader-toimintatapaan. Toimintaryhmien kautta ovat usein yritystukea saaneet

yritykset, jotka todennäköisesti

eivät olisi saaneet yritystukea mitään muuta kautta.

Syynä tähän on useimmin

ollut joko yrityksen tai sen suunnitteleman toimenpiteen pienuus. Osin tämä asia toki liittyy toimintaryhmien ja

elykeskusten sopimaan työnjakoon. Sen mukaan toimintaryhmä yleensä rahoittaa pieniä ja alkavia yrityksiä ja elykeskus muita.

Osin tähän täydentävyyteen liittyy myös muita tekijöitä kuin edellä mainittu työnjako, kuten hieman myöhemmin tästä

kirjoituksesta paikallisuuden tuottaman ja palvelullisen lisäarvon yhteydessä käy ilmi.

Rahoituksellista täydentävyyttä syntyy myös siksi, että muut mahdolliset rahoittajat ovat omilla linjauksillaan

saattaneet rajata esimerkiksi joitain toimialoja rahoituksen ulkopuolelle.

Leader on tavoittanut pienten

yritysten ohella myös eräitä muita ryhmiä, jotka ovat yleensä jääneet tukien suhteen hieman sivuun, kuten nuoria.

Rahoituksellisesta täydentävyydestä kertoo se, että pääosa (68 prosenttia) kyselyyn

vastanneista yritystoiminnan asiantuntijoista oli sitä mieltä, että Leader-yritystukea saaneet yritykset ja toimenpiteet ovat erilaisia kuin muiden yritystukien parissa.

Kyseiset yritykset ja toimenpiteet ovat yleensä pieniä tai kyseessä on aloittava yritys. Hyvin usein kaikki nämä piirteet yhdistyvät tuetussa toimenpiteessä. Osassa tuetuista

toimenpiteistä on ollut myös muita omanalaisiaan piirteitä, kuten uuden kokeilua.

Toimintaryhmien rahoittamien yritystukien omasta tunnistettavissa olevasta paikasta kertoo myös se, että hyvin

useat kyselyyn vastanneista

yrityksistä kertoivat hakeneensa

yritystukea toimintaryhmän kautta siksi, että jokin taho,

kuten kunnallisen elinkeinoyhtiön tai elykeskuksen

edustaja tai yrittäjäkurssin

vetäjä, sitä heille suositteli.

Leader-toimintatavan ja sitä toteuttavan toimintaryhmän myötä yritystukiin syntyy

lisäarvoa myös toiminnan

paikallisuuden kautta.

Tämä paikallisuus on monimuotoinen asia. Eräs sen

ilmenemismuoto on se, että

rahoituksesta päätettäessä

mukana on muita rahoitusmuotoja vahvempi paikallistuntemus, koska rahoituksesta päättävä toimintaryhmän

hallitus koostuu paikallisista, useita alueen toimijoita edustavista ihmisistä.

Rahoitusta ohjaava toimintaryhmän ohjelma on muiden rahoittajien ohjelmia pienemmälle maantieteelliselle alueelle

kohdistettu, joten se pystyy huomioimaan niitä paremmin

paikalliset tarpeet ja olosuhteet.

Paikallisuus on myös

maantieteellistä ja toimintakulttuuriin liittyvää läheisyyttä.

Manner-Suomen alueen 55 toimintaryhmää muodostavat huomattavasti tiheämmän

palvelupisteiden verkoston kuin muut yritysrahoitusta

tarjoavat tahot.

Koska toimintaryhmät ovat kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan toimintakulttuuriltaan lähellä pienyrityksiä, voidaan sanoa toimintaryhmien olevan lähellä sijaitsevia, matalan

kynnyksen palvelupisteitä.

Kynnyksen mataluudessa usein edesauttaa myös se, että

toimintaryhmän hallituksen

jäsenet ja työntekijät ovat

paikallisia ihmisiä, joten heitä tunnetaan etukäteen jo ainakin jollain tavoin.

Palvelullinen lisäarvo liittyy toimintaryhmän tarjoamaan neuvontaan.

Hyvin suuri osa kyselyyn vastanneista yrityksistä toi

vastauksissaan sen esille, erään yrittäjän sanoin ”vaikeiden

asioiden suomentamisen

prosessin eri vaiheissa”.

Toimintaryhmän neuvonnan

merkitystä tällä EU:n ohjelmakaudella korostaa se, että elykeskukset ovat pienentyneiden

henkilöresurssien vuoksi

”etääntyneet asiakasrajapinnasta”, kuten asian totesi

eräs yritystoiminnan asiantuntija.

Lisäarvon ohella toimintaryhmien rahoittamat yritystuet ovat toki tuottaneet myös

paljon suoria vaikutuksia

suomalaiselle maaseudulle. Niiden avulla on myötävaikutettu monien satojen uusien työpaikkojen ja yritysten

syntyy, ja usein tämä on tehty hieman halvemmalla kuin

muiden yritystukien avulla.

Myös työpaikkojen säilymiseen sekä yritysten kasvuun

ja kehittymiseen on Leader-

yritystuilla vaikutettu.

Edellä mainittujen konkreettisten tulosten ohella toimintaryhmien antaman neuvonnan avulla aloittavat ja pienet

yritykset ovat usein saaneet ikään kuin sivutuotteena myös henkistä tukea ja kannustusta prosessin eri vaiheissa.

Tämä vaikutus on tunnistettu

myös eräissä muissa Leader-yritystukiin liittyvissä selvityksissä kuin tekemässäni.

Sitä voidaan myös pitää eräänä Leader-toimintatapaan liittyvänä tärkeänä lisäarvon muotona.

HEIKKI KONSALA

Kirjoittaja on Leader-asiamies

Suomen Kylätoiminta ry:ssä.

Avaa artikkelin PDF