Sateet ajavat viljatiloja kohti talouskriisiä
Vehnän tähkässä itäneitä jyviä. Kuva on otettu Hattulassa Kanta-Hämeessä torstaina. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSateet ovat erityisesti Varsinais-Suomessa vaarassa pilata leipäviljasadon. Puintikuntoon ennen sateita valmistunut vehnä on paikoin itänyt, kertovat Pro Agria Keskusten liiton palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ja MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Myös Vilja-alan yhteistyöryhmän keskiviikkona julkistaman puintikatsauksen mukaan merkkejä laadun heikkenemisestä on jo ilmennyt.
Jos vehnä pääsee itämään, sakoluku on romahtanut eikä se kelpaa enää leipäviljaksi.
”Esimerkiksi Salossa vehnä olisi ollut valmista ja puitavissa jo kaksi viikkoa sitten, kun sateet alkoivat”, Peltonen kertoo.
Tilanne ei välttämättä ole yhtä paha kaikkialla leipävehnän tärkeimmillä viljelyalueilla. Jos kasvustot eivät olleet sateiden alkaessa vielä valmiita, tähkäidännän vaaraa ei ole.
”Nyt on kuitenkin aika kriittiset hetket. Puinteja pitäisi päästä jatkamaan. Jos sateet eivät taukoa, riski kasvaa nopeasti”, Peltonen toteaa.
Sademäärien erot ovat suuria, ja pahimmat kuurot ovat olleet paikallisia. Monilla tiloilla on päästy sateiden välissä myös puimaan.
”Tiloilla tehdään nyt kaikki voitava, jotta viljaa saataisiin korjattua”, Schulman korostaa.
Peltosen mukaan myös neuvojat ovat ohjeistaneet viljelijöitä niin, että korkeampien kuivauskustannustenkin uhallakin arvokkaammat viljat kannattaa puida pois sateiden alta.
Toisaalta vehnäkasvustot voivat olla nyt todella märkiä.
”Märkä kasvusto on ensinnäkin saatava ensin puimurin läpi. Sen jälkeen kuivaaminen kestää kauan ja kustannukset nousevat korkeiksi, eikä siinä vaiheessa ole vielä edes mitään takeita laadusta”, Schulman toteaa.
”Toisaalta tällaisena vuonna nähdään myös kotimaisen kasvinjalostuksen tärkeys. Ilman uusia kestäviä lajikkeita tilanne voisi olla paljon huonompi.”
Pitkien helteiden ansiosta maa on ollut rutikuivaa ja sen aiheuttamien halkeamien ansiosta vesi on hulahtanut nopeasti maan läpi. Sen ansiosta kantavuusongelmia ei Peltosen mukaan juuri ole.
Kuinka suuri osa Suomen leipäviljasadosta on jo ehditty menettää? Sitä on Peltosen mukaan vielä liian aikaista arvioida.
”Nyt eletään kuitenkin elokuuta, joten aikataulullisesti ollaan vielä keskimääräisessä tahdissa.”
Schulman kallistuu Peltosta synkemmälle kannalle. Hän arvioi, että suuri osa vehnästä näyttäisi olevan rehulaatua. Se puolestaan heijastuu nopeasti tilojen talouteen.
”Jo nyt monilla tiloilla on aivan kouriintuntuva likviditeettikriisi. Tuotannon kustannukset ovat korkeat ja rahaa on pantu paljon peltoon. Nyt sieltä pitäisi saada edes kustannukset peittoon.”
”Puhumattakaan siitä, mitä seuraa ensi vuodelle. Jos Ukrainan kriisi syvenee, Venäjän ostot Etelä-Amerikasta ja Aasiasta lisäävät täkäläistä painetta lisätä tuotantoa. Sen myötä lannoitteiden kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat”, Schulman ennustaa.
Tilannetta ei paranna sekään, että vehnäsadosta on tulossa suuri sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Euroopassa markkinoille on tulossa runsaasti rehuvehnää. Ukrainan kriisi tuo oman lisäpaineensa rehuvehnämarkkinoille.
”Täytyy muistaa, että rehuviljalle ei ole interventiomahdollisuutta.”
Interventioon ostettavalle viljalle asetetut laatuvaatimukset sulkevat rehulaadun ulkopuolelle.
Erityisesti monilla isoilla, investoineilla kasvinviljelytiloilla on korjuuvaikeuksien lisäksi niskassaan raskas lainataakka. Tämän vuoksi valtioneuvoston pitäisi Schulmanin mielestä nopeasti tulla tilojen apuun ja myöntää lykkäystä valtion korkotukilainojen lyhennyksiin.
”Erityisen tärkeää vaikeuksissa olevilla tiloilla on mennä pankkiin neuvottelemaan tilanteesta. Kannattaa neuvotella lyhennysvapaasta niin, että vanhat lainaehdot säilytetään.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
