Vakuutusyhtiö ei usko hoitavan lääkärindiagnoosia
Hans Kallberg on viime marraskuusta lähtienollut ”kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä”. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoÄÄNEKOSKI (MT)
Maallemuuttaja Hans Kallbergin suunnitelmat lammastalouden laajentamisesta murenivat loppuvuonna 2008. Lampolassa 50-kiloinen pässi hyppäsi joulukuussa aidan yli ruokkijansa naamalle. Kallberg kaatui lampolan käytävälle.
Erikoisella tapauksella ei ole silminnäkijöitä.
Edellinen tärsky oli tullut lokakuussa, kun Kallberg putosi tikkailta satakiloisen liimapuupalkin kanssa. Silloin sattui eniten selkään.
”Lampaan tyrmäyksen jälkeen kättä rupesi särkemään kovasti. Seuraavana päivänä Kallberg meni lääkäriin ja sai kahdeksan päivää sairauslomaa ranteen venähdyksen takia.
Neljän päivän kuluttua iski ankara niskan ja pään särky. Lääkäri määräsi tulehduskipulääkettä.
Vuosi 2009 Kallbergilta kului lääkäreissä käyden. Päänsäryn ja väsymyksen lisäksi alkoi ilmentyä henkisiä oireita, persoona alkoi muuttua totutusta.
Keväällä 2010 Kallberg sai fysiatrian erikoislääkäriltä lähetteen neurologille. Keski-Suomen keskussairaalan neurologian erikoislääkäri totesi aivovamman ja niskan retkahdusvamman joulukuussa 2010.
Joulukuussa 2011 kuvattiin Vantaan magneetissa todisteet Kallbergin kaularankavammasta.
Kallberg on ollut sairauslomalla vuoden 2010 helmikuusta. Kelan sairauspäivärahan tulo loppui 2011.
Kelan ”kitueläkettä” Kallberg on saanut tämän vuoden maaliskuun alusta lähtien. Työeläkkeen saanti on osoittautunut hankalaksi.
Kallbergin Tuula-vaimo on joutunut vääntämään viranomaisten kanssa, Hans ei jaksa. Kirjeenvaihtoa on tähän mennessä jo kaksi täyttä mapillista.
Kelan eläkettä haettiin vuoden 2010 lokakuussa. Hylkäävä päätös tuli maaliskuussa 2011.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan valitettiin hylkypäätöksestä huhtikuussa 2011. Vuoden 2012 marraskuussa lautakunta antoi lausunnon, jonka mukaan mies on työkyvytön.
Melan työkyvyttömyyseläkettä haettiin samaan aikaan kuin Kelan eläkettä, lokakuussa 2010. Hylkäävä päätös tuli helmikuussa 2011. Kallberg valitti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen kesäkuussa 2011.
Siitä päätöksestä on valitus nyt vakuutusoikeudessa. Jos se hylätään, seuraava keino on hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Kallbergeja jurppii eniten se, että heidän pitää hankkia ja esittää todisteet vammautumisesta ja sen seurauksista. Vakuutusyhtiöiden ei tarvitse todistella.
”Hansin niskavamma voi johtua vain kovaenergisestä iskusta, ainoa isku on ollut tapaturma”, vaimo sanoo.
Aivovamman kanssa Hans pärjäisi, mutta yhdistettynä kaularankavammaan työkyky on mennyt. Maatila on myynnissä.
Äänekosken kaupungilta Kallberg saa kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avustajan. Lomittaja hoitaa jäljellä olevat noin 40 lammasta, viljelijä maksaa lomituksen.
Enimmillään lampaita oli toistasataa.
Hans asuu koirien kanssa maatilalla, sosiaalista elämää on eniten Facebookin kautta. Taksilla hän käy jumpparin ja neuropsykologin vastaanotoilla.
Hans elää 3–4 tunnin jaksoissa. Ensimmäiset päiväunet on pakko ottaa ennen puolta päivää, toiset noin kello 16.
Joskus on parempia päiviä, huonoimmat kuluvat pelkästään sängyssä.
Aiemmin terveellä 42-vuotiaalla miehellä on nyt myös henkisiä oireita, jatkuvan säryn lisäksi. Vammojen haittaluokaksi on määritetty 12.
”Pään kanssa pärjään, mutta fysiikka rupeaa reistaamaan”, Kallberg kuvailee. Vasemmassa kädessä ja jalassa ei ole voimaa, lisäksi on näköhäiriöitä ja tinnitusta.
Prosessi on jo tähän mennessä ollut tavattoman raskas. Silti Kallbergit eivät aio antaa periksi.
Tuula Kallberg on vakuutusyhtiöiden ja valituslautakuntien lisäksi ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiin, jopa itse ministeriin. Apua hän on yrittänyt hakea myös kansanedustajilta ja MTK:sta.
Eniten apua on tullut aivo- ja niskavammaisten vertaistukiryhmästä.
Tähän mennessä on lähetetty ainakin 50 eri selvitystä Kelaan, Melaan ja muutoksenhakulautakuntiin. Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden mielestä oireet johtuvat jostain muusta kuin tapaturmasta.
Kallberg on saanut lautakunnista käsittelymuistiinpanojen julkiset osat. Salaisia asiakirjoja ei edes asianosainen saa 80 vuoteen. REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
