Butšan verilöyly tuo mieleen natsien hirmuteot – siitä huolimatta Saksa ei vieläkään suostu pysäyttämään energian tuontia Venäjältä

Vahvistamattomien tietojen mukaan venäläiset sotilaat olisivat teloittaneet Kiovan lipeillä Butšassa satoja viattomia siviilejä. Venäjän puolustusministeriö on kiistänyt väitteet. Kuva: Efrem Lukatsky

Kiovan ympäristöstä vetäytyneiden Venäjän joukkojen julmat veriteot ovat käynnistäneet uuden vaiheen Ukrainan sodassa. Ne tekevät nopean neuvotteluratkaisun käytännössä mahdottomaksi.

Pelkästään Butšan kaupungissa on tapettu julmasti satoja siviilejä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin selvitysten mukaan vastaavaa on tapahtunut myös muualla aina siitä asti, kun Venäjä 24. helmikuuta hyökkäsi Ukrainaan.

Euroopan unionin johtajat, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel etunenässä, ilmoittivat nopeasti, että uusia entistä tiukempia pakotteita on luvassa.

Kiovassa vieraillut EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola korosti Financial Timesille, että Euroopan pitää katkaista energian tuonti Venäjältä ja lopettaa näin Venäjän "pommien epäsuora rahoittaminen".

Saksan talousministerin Robert Habeckin mukaan päätöksiä uusista pakotteista tulee "nopeasti vielä tällä viikolla". Samaa on korostanut myös puheenjohtajamaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Macron antoi ymmärtää, että nyt pakotteet voisivat kohdistua myös energiaan, erityisesti öljyyn ja kivihiileen.

Puola on jo katkaisemassa kivihiilen tuonnin Venäjältä toukokuun loppuun mennessä. Liettua on puolestaan ilmoittanut, ettei se enää osta venäläistä kaasua.

Energiapakotteiden jääräpäisin vastustaja on edelleen Saksa, joka on varoittanut massatyöttömyydestä, levottomuuksista ja kokonaisten teollisuudenalojen romahtamisesta, jos erityisesti kaasun tuonti Venäjältä pysähtyy kokonaan.

Pelkästään Saksa maksaa Putinin "sotakassaan" päivittäin noin 200 miljoonaa euroa kaasusta, öljystä ja kivihiilestä.

Butšan veritekojen jälkeen Saksan hallituksen rivit ovat kuitenkin alkaneet rakoilla. Puolustusministeri Christine Lambrecht korosti viikonloppuna televisiohaastattelussa, että venäläisen kaasun tuonnin pysäyttämisestä pitäisi nyt vakavasti keskustella.

Saksan suurimman oppositiopuolueen, kristillisdemokraattisen CDU:n johtava ulko- ja turvallisuuspoliitikko N orbert Röttgen muistutti twitterissä, että presidentti Vladimir Putin saa sotakoneensa rahoittamiseen EU:lta päivittäin yhteensä noin 700 miljoonaa euroa öljystä ja kaasusta.

Saksa on päättänyt valtiollistaa toistaiseksi venäläisen energiajätti Gazpromin saksalaisen tytäryhtiön varmistaakseen, että elintärkeä kaasun varastointi ja koko kaasuinfrastruktuuri toimii sodasta huolimatta.

Maan ulkoministeriö päätti myös maanantaina karkottaa 40 Venäjän Berliinin suurlähetystön työntekijää joita pidetään vakoojina.

Italia on Saksan tapaan erittäin riippuvainen erityisesti Venäjältä tulevasta kaasusta. Maan ulkoministeri Luigi di Maio sanoi Rai3 televisiokanavalle, että "keskustelu polttoaineiden tuonnin pysäyttämisestä Venäjältä käynnistyy nyt nopeasti" ja että Italia ei yksin lähde torpedoimaan EU:n viidettä pakotepakettia.

Muiden muassa Itävalta taas vastustaa edelleen venäläisen kaasun boikotointia. Maan ulkoministeri Alexander Schallenberg sanoi ORF-televisiokanavan haastattelussa, että pakotteiden pitää osua kohteisiinsa, ei "bumerangina" niiden asettajiin.

Energian tuonti Venäjältä voi pysähtyä myös siinä tapauksessa, että EU ja Yhdysvallat sulkevat viimeisetkin venäläiset pankit pois kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä.

Kansainväliset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat korostaneet yhteen ääneen, että neuvotteluratkaisusta Venäjän ja Ukrainan välillä ei kannata edes haaveilla pitkään aikaan. Butšan veritekojen jälkeen on vaikea lähteä rakentamaan sopimusta, joka takaisi Putinille "kunniallisen" vetäytymisen.

Venäjän puolustusministeriö väittää, että maan sotilaat eivät olisi syyllistyneet minkäänlaiseen väkivaltaan Butšassa tai muualla ja että kansainvälisissä tiedotusvälineissä julkaistut kuvat olisivat ukrainalaisten lavastamia.

Jatkon kannalta huolestuttavaa on se, että Kiina ei tuoreista julmuuksista huolimatta edelleenkään suostu tuomitsemaan Venäjän hyökkäystä.

Lue myös:

Venäjä kiistää joukkojensa osallisuuden Butshan siviilikuolemiin

Ukraina ja Venäjä vaativat Butshan tapahtumien käsittelyä YK:n turvallisuusneuvostossa