Keskusta perää EU-maksuun alennusta
Keskustan mielestä Suomen EU-jäsenmaksuun pitää saada alennusta, jos hallitus ei onnistu tulevissa rahoitusneuvotteluissa.
Alennuksia on muillakin nettomaksajamailla, kuului perustelu, kun eduskunta keskusteli tiistaina EU:n rahoituksesta vuosina 2014–2020 sekä maatalouspolitiikan linjauksista.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallitus on ottanut riskin korostamalla tavoitteistaan vain unionin rahoituksen leikkaamista.
”Onko varmaa, etteivät hallituksen ajamat leikkaukset korota Suomen nettomaksuosuutta, heikennä aluepolitiikkaa tai pienennä suomalaisille viljelijöille maksettavia yksikkötukia?” keskustan ryhmäpuhuja Jari Leppä kysyi.
Lepän mukaan tiukimmalle leikkauslinjalle ilmoittautuneelle voi käydä vanhanaikaisesti: muut jakavat euroja, kun Suomi tuijottaa prosentin kymmenyksiä.
Keskustan mielestä hallituksen on turvattava alue- ja rakennepolitiikkaan ja maatalouspolitiikkaan käytettävien varojen säilyminen nykytasolla.
”Rahoituskehysratkaisua ei saa maksattaa Itä- ja Pohjois-Suomella, viljelijöillä eikä muillakaan maaseudun ihmisillä.”
Lepän mukaan suomalainen maatalous kamppailee ennennäkemättömän kannattavuuskriisin kourissa, mutta hallitus ei ole tehnyt mitään tuottajien tilanteen helpottamiseksi.
”Päinvastoin kotimaiset budjettileikkaukset on kohdistettu viljelijöille moninkertaisina.”
Keskustan ryöpytyksen kohteena oli erityisesti kokoomus, jonka ryhmäpuhuja Janne Sankelo puolestaan vakuutti hallituksen ajavan Suomen etua, vaikka korostikin juuri Lepän parjaaman tiukan budjettikurin säilymistä.
Sankelon mukaan Suomi ei liittynyt EU:hun tukirahojen vuoksi ja säilyy ”tukevasti” nettomaksajana myös jatkossa.
”Turha kuvitella, että pääsisimme vapaamatkustajina. Jollemme maksa, emme saa takaisin.”
Sankelon mielestä Suomen tulee juuri oikeudenmukaisuuden vuoksi ajaa nykyisistä maksualennuksista luopumista. ”Jäsenmaksualennukset muiden kustannuksella ovat iltalypsyä.”
Kokoomuksen mukaan hallituksen tavoite on pitää Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus 35 eurossa asukasta kohden ja säilyttää maaseudun kehittämisvarat.
”Valitettavasti on varauduttava siihen, että leikkaukset painottunevat suhteessa eniten Suomeen ja muihin varakkaisiin maihin. Vaikka emme karsisi komission pohjaesitystä, toisi EU-budjetin kasvu meille takaisin enintään neljäsosan lisämaksuista.”
Sankelon mukaan maataloutta on voitava harjoittaa jatkossakin koko EU:n alueella ja Suomen erityisolot on myös kuultu ja ymmärretty eurooppalaisten päättäjien keskuudessa.
Sankelo siteerasi kuitenkin vanhaa EU-hokemaa, jonka mukaan ”kaikki on auki niin kauan kunnes yksityiskohdat on sovittu”. Hän kannusti hallitusta päsmäröinnin sijasta ”Suomen kokonaisedun” huomioon ottaviin ratkaisuihin.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
