Parhailla tehtailla paperia tehdään vielä pitkään
Väkijoukko kokoontui Inkeroisten torille Tehää paperii huomenkii -tapahtumaan lauantaina. Yhteisellä keräyksellä rahoitettu Paperintekijän patsas täytti 25 vuotta. MARJA SEPPÄLÄ Kuva: Viestilehtien arkistoKOUVOLA (MT)
Onko paperiteollisuudella tulevaisuutta? Sitä sopii miettiä Inkeroisissa. Kymijoen Ankkapurhan kosken partaalla paperin valmistus on jatkunut vuodesta 1872.
”Täällä tehdään sellaisia tuotteita, joilla on aika hyvä kysyntä”, Stora Enson maajohtaja Lauri Peltola totesi Inkeroisten torilla käydyssä paneelikeskustelussa lauantaina. Keskustelu oli osa Stora Enson ja Paperiliiton järjestämää Tehää paperii huomenkii -yleisötapahtumaa.
Peltola luonnehti Anjalankosken tehtaita yhtiön ”paperipuolen tähdeksi”. Vaikka paperin kysyntä vähenee Euroopassa, parhaat tehtaat jauhavat puuta jatkossakin. Ne pärjäävät erikoistuneilla tuotteilla ja tuotantoa tehostamalla.
Anjalankosken tehtaisiin kuuluvat taivekartonkia tuottava Inkeroisten kartonkitehdas sekä Anjalan paperitehdas, jossa valmistetaan kirjapaperia ja erikoissanomalehtipaperia.
Työntekijöiden kehittyminen on auttanut tehtaita menestymään. Nykyään paperi- tai kartonkitehtaan työntekijät ovat moniosaajia, jotka voivat vaihtaa joustavasti tehtävää.
Paneeliin osallistunut Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala huomautti, että ala tarvitsee nuoria. Muutaman vuoden kuluessa tehtaista vapautuu paljon työpaikkoja, sillä työntekijöiden keski-ikä on korkea.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi metsäteollisuuden olevan poikkeus investointien vähyydestä kärsivässä teollisuudessa.
”Valitettavasti tulosta tehdään säästämällä. Jos tämä investointitaso jatkuu pitkään, kone ei ole kunnossa, kun suhdanne kääntyy.”
Häkämies uskoo nykyisestä pakotekierteestä huolimatta Venäjän olevan tulevaisuudessa tärkeä vientiteollisuudelle. Maa tarvitsee ympäristöteknologiaa.
”Jossain vaiheessa Venäjällä tulevat ympäristön rajat vastaan. Silloin heidän on pakko tehdä sellaisia investointeja, joita Suomessa on tehty vuosikymmeniä.”
”Vuorineuvokset ovat säikähtäneet, kukaan ei uskalla ottaa riskejä”, syytti Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittaja Marko Junkkari.
”Ei puutu niinkään rohkeutta. Suomesta puuttuu ennakoitavuus. Yhtenä päivänä on ydinvoimaa, seuraavana päivänä ei ole ydinvoimaa”, Peltola vastasi.
Myös Häkämies toivoi politiikalta parempaa ennakoitavuutta: teollisuutta varten pitäisi olla maanpuolustusta vastaavasti pitkä, hallitusvaihdosten yli kantava linja.
Aalto-yliopiston professori Janne Laine piti puuvillan korvaamista sellukuidulla metsäteollisuuden lyhyen tähtäimen mahdollisuutena.
Lisäksi metsäteollisuus alkaa tehdä yhä enemmän yhteistyötä kemianteollisuuden kanssa. Tulevaisuudessa kirjava joukko pieniä yrityksiä voi löytää markkinoita erikoistuotteille.
Peltolan mukaan yhtiöt muuttavat kalliisti rakennetut tehtaat mieluummin uuden tuottamiseen kuin sulkevat niitä. Stora Enso muuttaa esimerkiksi Varkaudessa paperikoneen kartonkikoneeksi. Uimaharjussa sellu vaihtui liukoselluksi.
”Integraatteihin on uhrattu niin paljon pääomaa, että niiden sulkeminen olisi todella kallista.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
