Kotimaisen muodin myynti Suomessa kääntyi kasvuun monen vuoden tauon jälkeen

Jukka Puskalan (vas.) perustama Agtuvi on valmistanut Kivat-lastenvaatteita yli 30 vuotta Tampereella. Hänen lapsensa Krista Puskala, Katri Halme ja Janne Puskala jatkavat yrityksen puikoissa. Kuva: Carolina Husu

Viime vuosi oli suomalaiselle vaatetusalalle vihdoin käänne parempaan.

Vaikka vaatealan vienti on kasvanut jo muutaman vuoden ajan, kotimaan myynti kasvoi viime vuonna ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011.

"Tämä viennin kasvu on lähtenyt yrityksistä. Venäjän vienti on laskenut ja laskenut, joten joissain yrityksissä on alettu katsoa Euroopan suuntaan ja tehty pitkäjänteistä työtä", Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo.

Osa yrityksistä on tähynnyt myös Aasian markkinoille.

Varmasti voisi olla euromääräisesti tehokkaampia ratkaisuja, mutta me olemme pitäneet tuotannon tässä muutaman askeleen päässä.

Suurin vientimaa suomalaiselle muodille on Ruotsi. Vienti länsinaapuriin on kasvanut nopeasti 2010-luvun aikana. Ruotsia vientitilastoissa seuraavat Saksa ja Viro.

Venäjä oli pitkään Suomelle keskeinen tekstiilin ja muodin vientimaa, mutta vienti on laskenut vuodesta 2013 lähtien lähes 100 miljoonaa euroa. Yksi syy on suomalaisten vähittäismyyjien väheneminen Venäjällä.

Tampereella Kivat-lastenvaatteita valmistavalle Agtuville Venäjä on edelleen tärkein vientimaa. Noin 70 prosenttia perheyrityksen myynnistä menee vientiin ja siitä Venäjälle 60 prosenttia.

Yritys aloitti viennin Venäjälle yli 20 vuotta sitten.

"Muistan, kun menimme isän kanssa Pirkkalan lentokentälle. Siellä oli muitakin myyntimieskollegoita lähdössä Eurooppaan, mutta me lähdimme Moskovaan. Se oli siihen aikaan veret seisauttava juttu", muistelee Janne Puskala, joka pyörittää kahden siskonsa kanssa isänsä perustamaa yritystä.

Luonnonmateriaalista valmistettuihin neulosvaatteisiin hankitaan langat eurooppalaisilta tehtailta, sillä kotimaisten raaka-aineiden saaminen on vaikeaa.

Neulos valmistetaan Agtuvin omalla tehtaalla ja tuotteet saumataan osittain Tampereen lähiseuduilla sijaitsevissa pienissä yrityksissä.

"Varmasti voisi olla euromääräisesti tehokkaampia ratkaisuja, mutta me olemme pitäneet tuotannon tässä muutaman askeleen päässä", Janne Puskala sanoo.

Tuotannon pitämisessä Suomessa on auttanut tehtaan yli 30-vuotinen historia. Tuotantoa on pystytty rakentamaan maltilla ja vaiheittain.

"Monet haluavat äkkiä tulosta ja paljon myyntiä. Olisi aika kallista laittaa niin iso tuotantolaitos nopeasti pystyyn", Krista Puskala sanoo.

Agtuvi valmistaa muun muassa tumppuja, kypärämyssyjä ja villahaalareita. Viikossa valmistetaan 4 000 vaatetta.

Papu Design valmistaa vaatteita myös aikuisille, sillä kysyntää leikkimielisille vaatteille tuntuu olevan. Hanna-Riikka Heikkilä (vas.) suunnittelee kuosit ja Anna Kurkela on pääsuunnittelija. Kuva: Laura Kuivalahti

Koska tuotantokoneiston pystyttäminen on kallista, moni uusi kotimainen yritys päätyy ulkoistamaan vaatteiden tuotannon.

Iso osa tamperelaisen Papu Designin vaatteista valmistetaan Portugalissa.

Papu Design sai alkunsa vuonna 2012, kun Anna Kurkela alkoi etsiä esikoiselleen vastuullisesti tuotettuja lastenvaatteita.

"Jos jotain löytyi, ne olivat todella huonolla tavalla ekovaatteiden näköisiä", Kurkela kertoo.

Papu Designin hauskoilla kuoseilla koristellut vaatteet menivät hyvin kaupaksi, ja ensimmäisinä vuosinaan yritys kaksinkertaisti liikevaihtonsa joka vuosi.

Papu Design on järjestänyt kaksi joukkorahoitusta tavoitteena yrityksen kasvattaminen.

"Tiedämme kaikki, mitä vaateteollisuus pahimmillaan on materiaaleiltaan ja työoloiltaan. Asioihin on helpompi vaikuttaa sisältäpäin, ja mitä isompi Papu on, sitä isommin pystymme vaikuttamaan", sanoo Jussi Kurkela, joka työskenteli metsätalousinsinöörinä ennen siirtymistään puolisonsa yritykseen.

Papu Designilla on myyntiä 16 maassa. Vaatteista noin puolet myydään Suomessa ja puolet ulkomailla.

Uhana Designin myydyin tuote on koivupuiset pisarakorvakorut. Värejä on lukuisia, ja hyvin pitkään yrittäjäkaksikko maalasi ne itse. Kuva: Laura Kuivalahti

Vaatteiden tuottaminen juuri eurooppalaisissa tehtaissa helpottaa työolojen seuraamista.

"Pystymme pienenä yrityksenä pysymään kärryillä, mistä tuotteet tulevat. Käymme tehtailla pari kertaa vuodessa", Jussi Kurkela sanoo.

Myös tamperelainen, etenkin naistenvaatteisiin keskittynyt Uhana Design siirsi osan tuotannostaan Viroon ja Portugaliin, kun valmistus kotimaassa ei ollut enää mahdollista vaatemäärien kasvaessa.

Hanna Virkamäen ja Mira Vanttajan vaatemerkin myydyin tuote ovat suomalaisesta koivusta valmistetut pisaranmalliset korvakorut.

"Varmaan vuonna 2016 vielä maalattiin puukoruja itse pensseleillä", Vanttaja kertoo nauraen.

Uhana Design on nyt tehnyt ensimmäisiä askelia myös viennin kasvattamiseksi. Maailmalla puukorut eivät ole yhtä näkyvästi esillä kuin Suomessa.