Tulvasuojelu etenee Härkmerin kylässä
KRISTIINANKAUPUNKI (MT)
Kaksi vuotta sitten laajat maa-alueet jäivät tulvavesien alle Kristiinankaupungissa.
Pelkästään Härkmerin kylässä tulvavahingot kohosivat yli miljoonaan euroon.
”Silloin alueella herättiin siihen, ettei näin voi jatkua. Härkmerin viljelijöiden elinkeino on vaakalaudalla, jollei tulvaongelmaa saada hallintaan”, kertoo perunanviljelijä ja Härkmerin vesialueiden tulvasuojelutyöryhmän puheenjohtaja Kaj Berglund.
Tulvatuhojen jälkeen Härkmerin sekä naapurikylien Pakankylän, Henrikdalin ja Metsälän asukkaat perustivat tulvasuojeluryhmän.
Ryhmässä ovat edustettuina myös Kristiinankaupungin kaupunki, elykeskus, paikallinen kalastuskunta, paikalliset huvilanomistajat sekä metsähallitus.
Tulvasuojelutyöryhmä järjestäytyi ensi kerran alkuvuodesta 2013. Tuolloin tehtiin Härkmerinlahden kunnostus- ja tulvasuojelusuunnitelma.
Härkmerinlahti on sisävesijärvi, joka sijaitsee 1,5 kilometrin päässä merestä.
”Levennämme järvestä mereen kulkevaa kapeaa uomaa, jota pitkin vesimassat pääsevät purkautumaan mereen. Rakennamme järveen myös pohjapadon, jolla säännöstelemme veden korkeutta”, Berglund kertoo.
”Asia etenee nyt aviin. Odotamme rakennustöiden käynnistyvän vuoden päästä kesällä”.
Useat ristikkäiset intressit törmäävät Härkmerinlahden järvialueella. Alue on Naturassa, jonka vuoksi ympäristöväki on suhtautunut tulvantorjuntaan varauksellisesti.
Pohjapadon rakentaminen on myönnytys luonnonsuojelijoille.
”Olemme koonneet kaikki osapuolet samaan pöytään ja löytäneet vaikeuksien jälkeen yhteisen sävelen. Pohjapadolla pystymme nostamaan järvenpintaa nykyisestä ja elävöittämään alueen luontoa”, Berglund summaa.
Mikäli kaikki sujuu nuottien mukaan, saadaan tulvasuojeluhankkeen rakennustyöt alkamaan 2,5 vuoden kuluttua suunnitelman valmistumisesta.
Härkmerissä asuvan Age Teirin mielestä byrokratia jarruttaa hanketta liikaa.
”Tällainen odottelu tuntuu kohtuuttomalta. Uusi massiivinen tulva voi saapua jo tänä vuonna.”
Tulvaongelma on läsnä Kristiinankaupungin muissakin kolkissa. Myös Tiukanjoella ja Lapväärtinjoella on meneillään tulvasuojeluhankkeet.
”Nythän valtio on leikkaamassa rajusti tulvakorvauksista, vaikka sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Kehityskulku on huolestuttava”, Kristiinankaupungin tiemestari Niklas Brandt pohtii.
Härkmerinlahden tulvasuojeluhankkeen kustannuksista valtio kattaa puolet. Neljännes rahoista tulee Kristiinankaupungilta ja neljännes paikallisilta.
”Vireillä on myös laajempi tulvasuojelun jatkohanke, joka kattaa Härkmerinjoen koko pituudeltaan”, toteaa maanviljelijä Tomi Öström Pakankylästä.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
