EU-maat valmistautuvat ilmastovääntöön
BRYSSEL (MT)
Vääntö päästövähennysten taakanjaosta EU-maiden kesken käy kuumana.
Pääministerien on tarkoitus päättää asiasta kahden viikon päästä pidettävässä huippukokouksessa.
Ennen kokousta näyttää selvältä, että EU-tasolla kasvihuonepäästöjä sitoudutaan vähentämään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Luku on sama, jota EU-komissio esitti tammikuussa.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteista ei ole tulossa jäsenmaita sitovia. Komission esityksessä EU-tason tavoite uusiutuvalle energialle oli 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantumiselle 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Kokouksen alla vaatimukset uusiutuvan korkeammasta osuudesta ovat saaneet kannatusta. Lopputulokseksi veikkaillaan 40–30–30-pakettia.
Kovin taistelu käydään päästökauppasektorin ulkopuolisten alojen päästövähennyksistä.
Päästökaupassa markkinat ratkaisevat tehokkaimman tavan jakaa päästövähennykset eri maiden ja yritysten kesken. Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla eli liikenteessä, maataloudessa ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä jokaiselle maalle sen sijaan lasketaan oma siivu.
Suomi haluaisi laskentamallin perustuvan kustannustehokkuuteen, eli siihen missä jäsenmaissa hiilidioksiditonnin vähentäminen tulisi halvimmaksi. Valtavirta ajaa kuitenkin bruttokansantuotteeseen perustuvaa mallia, jossa rikkaille maille tulee tiukemmat tavoitteet.
Käytännössä bkt-malli suosii Itä-Euroopan köyhempiä maita ja rokottaa Suomen kaltaisia korkean elintason ja tehokkaan tuotannon maita. EU:n isoille jäsenmaille kumpikin laskentatapa tuottaa hyvin samanlaisen tuloksen.
Bkt-malli tuottaisi Suomelle arviolta 36–37 prosentin vähennystavoitteen, kun kustannustehokkuutta painottava malli jäisi noin 30 prosenttiin.
VTT:n keväällä julkistaman tutkimuksen mukaan EU:n päästötavoitteet heikentäisivät Suomen bruttokansantuotetta vajaan prosentin vuonna 2030. Jos päästökaupan ulkopuolinen vähennystavoite kasvaa yli 36 prosentin, nousevat kustannukset merkittävästi.
Biopolttoaineiden käytön lisääminen liikenteessä on Suomelle edullisin tapa vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. Sen sijaan maataloudessa päästöjen pienentäminen on vaikeaa ja edellyttää käytännössä lannoituksen vähentämistä.
Ilmastopakettiin eivät tässä vaiheessa vielä kuulu maankäytön muutoksista, kuten metsänraivauksesta aiheutuvat laskennalliset päästöt.
Ukrainan kriisi on muuttanut EU:n energiapolitiikan painopistettä omavaraisuutta korostavaan suuntaan. Esimerkiksi Puola taistelee tiukasti oikeudestaan käyttää kotimaista kivihiiltä. Myös energiatehokkuuden parantaminen nähdään keinona vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta.
EU:n tavoitteena on saada omat tavoitteensa naulattua kiinni ennen ensi vuoden lopulla pidettävää Pariisin ilmastokokousta. Jos muut isot maat suostuvat leikkaamaan päästöjään, myös EU:lla on mahdollisuus korottaa tarjoustaan.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
