VM ennusteessaan: ”Julkinen talous on kaukana tasapainosta, vaikka talous nousee taantumasta”

Hallitus sopeutti leikkauksin ja veronkorotuksin valtion alijäämiä tuleville vuosille kolmella miljardilla eurolla. Päätösten pohjana hallituksella oli jo huhtikuun riihessä käytössään tänään julkaistu valtiovarainministeriön ennuste. Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo kuvattiin kehysriihen tiedotustilaisuudessa. Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Velkasuhteen kasvu jatkuu, mutta hidastuen, arvioi valtiovarainministeriö 25. huhtikuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Talouden kuva on synkempi ja taantuma pidempi kuin valtiovarainministeriö on aiemmissa ennusteissaan odottanut.

”Taloustilanne alkaa kuitenkin kohentua kuluvan vuoden aikana, vaikka vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasvakaan. Vuonna 2025 Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia”, VM ennustaa.

Kuluvan vuoden talouskasvu jää nollaan, viime vuoden osalta bruttokansantuotteen määrä oli prosentin edellisvuodesta pienempi.

Kotimainen kysyntä vahvistuu viime vuoden kolmen prosentin pakituksen jälkeen. Selkeää kasvua on luvassa vasta vuonna 2025. Samoin investointien VM arvioi käynnistyvän merkittävästi vasta vuonna 2025 ja 2026.

Kotimainen kysyntä vahvistuu, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat. Toisaalta hallituksen sopeutustoimet vähentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025 ja 2026 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä.

Yksityisen kulutuksen kasvua kuitenkin hidastavat hallituksen lisäsopeutustoimet, jotka pienentävät kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua ja nostavat hintoja.

VM ennustaa kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna 1,9 prosenttia. Inflaatio hidastuu seuraavina vuosina 1,3 ja 1,4 prosenttiin.

”Kun talous alkaa elpyä, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen tasaantuu. Pelivara tavoitteisiin pääsemiseen on kuitenkin pieni. Työtä talouden tulonmuodostuskyvyn ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien”, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen.

Julkinen talous on kaukana tasapainosta, mutta alijäämä kohenee ennustejakson loppua kohden.

Ilman hallituksen kehysriihessä päätettyjä lisätoimia julkisyhteisöt pysyisivät syvän alijäämäisinä lähivuosina. Hallituksella oli jo kehysriihessä käytössään VM:n tuorein ennuste.

Tätä taustaa vasten hallitus päätti kehysriihessä mittavasta lisäsopeutuksesta, yhteensä noin 3 miljardia euroa, jotta julkista taloutta saataisiin vakautettua. Toimet ovat mukana ennusteessa ja vaikuttavat voimakkaimmin vuodesta 2025 alkaen.

Lisäksi ennusteessa on mukana kaikki eduskunnan käsittelyyn annetut työllisyystoimet. Päätettyjen toimien johdosta alijäämän ennakoidaan laskevan ensi vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 alijäämä on alle 2 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Tehdyt toimet myös tasoittavat velkasuhteen kasvua, ja julkisyhteisöjen velkasuhde kasvaa lähivuodet asettuen noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla.

Suhdannetilanteeseen nähden hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu, joka on lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää.

Vuosina 2025 ja 2026 työllisyyden kasvu on varsin vahvaa, vajaan prosentin verran vuosittain. Työllisyyden kasvu on laaja-alaista ja tuotannon kasvun lisäksi sitä tukee hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan vuonna 2024. Vuonna 2026 15–64 -vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,5 prosenttiin.

Työttömyys kasvaa vielä vuonna 2024, kun rakentamisen väheneminen ja teollisuuden työpaikkojen supistuminen nostavat työttömyysastetta 7,4 prosenttiin.