Harmaan siemenen markkinat lain suoman turvan ulkopuolella
Siemenkauppaa koskevan lainsäädännön tarkoituksena on ennen muuta suojella siemenen ostajaa eli viljelijää.
Näin tiivistävät sekä Siemenkauppiaiden yhdistyksen asiamies Johannes Hahl että viljelijöitä edustavan MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen.
Moni asia muuttuisi, jos viljelijät voisivat käydä keskenään kylvösiemenkauppaa.
Seurauksena olisi kaksien markkinoiden tilanne. Sertifioidun siemenen kauppaa koskisivat EU:n asetukset ja säädökset sekä edelleen voimassa oleva pakkaajan vastuun määrittävä kansallinen lainsäädäntö.
Harmaan siemenen ostaja tai siementä luontoissuorituksiin vaihtava viljelijä jäisi todennäköisesti vastaavan oikeusturvan ulkopuolelle, uskoo Hahl.
Suomessa siemenkauppaa koskee ankaran vastuun periaate: siemenen maahantuoja tai pakkaaja on vastuussa myymänsä tuotteen aiheuttamasta vahingosta siitä riippumatta, onko vahinko aiheutettu tahattomasti vai tahallisesti.
Harmaata siemenkauppaa ankaran vastuun periaate ei luonnollisestikaan koske sen paremmin nyt kuin tulevaisuudessakaan, toteavat sekä Hahl että Virtanen.
Jos harmaan siemenen kauppa tulisi lailliseksi, välittömät vaikutukset olisivat siemenviljelijöiden näkökulmasta vähäiset, arvelee Virtanen.
”Mitä kylvösiemenmarkkinoilla sen sijaan tapahtuu, sitä on vaikea arvioida.”
Hahl arvioi, että Suomen kylvösiemenmarkkinat alkaisivat nopeasti näivettyä.
”Uusien lajikkeiden saatavuus on täysin kiinni siemenkaupasta. Lajikkeiden saatavuus alkaa hyvin nopeasti heikentyä, jos siemenkauppa hiipuu joko viljelijöiden välisen harmaan siemenen kaupan takia tai siksi, että viljelijät vaihtavat kylvösiementä luontoissuorituksiin.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
