Puunkuljetus rataa pitkin pohjoisesta etelään voi kasvaa merkittävästi ‒ väylähankkeet nyt vähissä

Yksi tänä vuonna liikennöitävään kuntoon valmistuvista tiehankkeista on tekeillä Kolmostiellä, jossa Hämeenkyrönväylä ohittaa kuntakeskuksen kymmenen kilometrin matkalla. Kuva: Rami Marjamäki

"Päätieverkolla on tarpeita investointihankkeisiin ja näin keväisin kunnossapitoon", toimialajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta sanoo.

Keväällä 2021 valmistunut Liikenne 12 linjasi väylähankkeita 12 vuodeksi.

"Siinä rahoitus on eri tasolla kuin mitä julkisen talouden näkymä nyt on. Toivotaan, että vuodesta 2025 eteenpäin suunnitelmia viedään Liikenne 12:ssa sovittujen raamien pohjalta", Rajala jatkaa.

Perusväylänpidon rahoitus nousisi tällöin 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Kehittämisinvestointien vuosittainen rahoitus olisi noin 500 miljoonaa euroa.

Viikko sitten tiistaina valmistunut hallituksen kehysriihi päätti leikata liikenne- ja viestintäministeriön rahoituksesta 127 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien. Vuosi aiemmin liikenteen säästöosuudeksi oli sovittu 110 miljoonaa.

LVM:n leikkaussumma kasvoi ministeriöistä eniten. Leikkaukset kohdennettiin erityisesti investointeihin, uusiin tiehankkeisiin.

Tienkäyttäjälle kallistunut öljy näkyy paitsi tankkauksen kallistumisena myös päällysteiden kunnossa.

Päällystettyjä maanteitä Suomessa on yhteensä noin 50 000 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia noin 7 100 kilometriä.

"Näin keväällä väylien kunto näkyy talven väistyttyä jokaiselle. Öljyn hinnannousun takia päällystystyöt ovat hinnakkaampia kuin aiempina kahtena vuotena", Rajala sanoo.

Tänä vuonna asvaltointeihin on käytössä noin 200 miljoonaa euroa.

"Nyt samalla summalla tuntuu saavan huomattavasti vähemmän aikaan kuin vuonna 2020. Silloin tuli vielä eduskunnasta koronaelvytyspaketin mukana lisää määrärahaa, minkä ansiosta saatiin uutta pintaa kaikkiaan 4 000 kilometriä."

Tämä kilometrimäärä riittäisi siihen, ettei teiden korjausvelka kasvaisi nykyisestä.

Rajalan mukaan tarvetta vastaavalle määrälle olisi nytkin, mutta päällystekilometrit uupuvat lähes puoleen. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten materiaalivirrat liikkuvat maaseudun alemmalla tieverkolla.

"Tänä vuonna voitaneen päällystää vain noin 2 500 kilometriä, mutta tilanne toivottavasti muuttuu parempaan suuntaan. Tämä riippuu öljyn maailmanmarkkinahinnoista."

Päällysteurakat on sidottu kustannusindeksiin, eli öljystä valmistettavan bitumin kallistuminen vaikuttaa suoraan kilometrimääriin.

"Jos bitumi kesällä kallistuu, riski on enemmän tilaajalla ja urakoitsija kantaa vähemmän riskiä. Hinnanmuutos ei siis jää pelkästään urakoitsijan harteille."

Rajalan mukaan juuri näihin aikoihin urakat on monin osin jo kilpailutettu. Maakuntien ely-keskukset kilpailuttavat ne hankkeina ja myös valvovat niitä.

Elvytyspaketissa vuonna 2020 listattiin kymmeniä tiehankkeita.

Suuri osa niistä on vieläkin käynnistymis- tai valmistumisvaiheessa. Tänä vuonna ei budjetissa ollut yhtäkään isoa tiehanketta.

Esimerkiksi vilkkaalla Kolmostiellä Hämeenkyrön keskustan ohitustien urakka on hyvässä vauhdissa ja se jatkuu vuoteen 2023 vuoteen saakka.

"Usein näitä saadaan liikenteelle jo ennen määräaikaa, kuten Nelostiellä Jyväskylän pohjoispuolella on tapahtunut."

"Samoin Hartolan pohjoispuolelle Nelostietä tehdään uudelle linjalle kovaa vauhtia."

Uusia hankkeita on käynnistymässä muun muassa Vt19:llä Seinäjoen ja Lapuan sekä Seinäjoen ja Ilmajoen välillä, missä liikennevirrat ovat 10 000 auton luokkaa vuorokaudessa.

Ukrainan sota vaikuttaa tilanteeseen idän suunnalla lähinnä rautateillä. Liikenne on kokonaisuudessaan Rajalan mukaan vähentynyt.

"Ratainfran hankkeet ovat pitkäkestoisia suunnittelun ja käytön osalta, koska niitä mietitään 30 vuoden aikajänteellä."

Nyt tilanne on hänen mukaansa aivan uusi ja epävarma.

"Pitkän ajan suunnitelmaa ei pystytä tekemään. Suomessa selvitetään ja seurataan elinkeinoelämän liikennevirtojen muotoutumista ja tarvetta."

Erityisesti puunsaannin osalta seurataan tilannetta hänen mukaansa tarkasti, eli syntyykö uusia kuljetustarpeita metsistä tehtaalle.

"Ollaan tosi mielenkiintoisessa vaiheessa. Nyt arvellaan, että puunvienti pohjoisesta Etelän ja Kaakkois-Suomen laitoksiin rataa pitkin kasvaa."

Puuntuonnin jäädessä idästä pois, puun saanti tehtaalle täytyy jotenkin korvautua.

"Aikajänne tässä voi olla vuosi tai pitempi. Nopeita muutoksia tuskin nähdään."