Kääriäinen: Voiton varjeleminen usein kostautuu – kestääkö SDP ennakkosuosikin paineet?
Demareiden suosiota syödään jalkojen juuresta, kirjoittaa Seppo Kääriäinen. Riskeinä ovat suosiotaan kasvattava ja velkajarrusta kieltäytynyt vasemmistoliitto sekä puolueen oma sisäinen oppositio.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puolisonsa Kaija Stormbomin kanssa SDP:n puoluekokouksessa Tampere-talossa. Kuvituskuva. Kuva: Rami Marjamäki1.6.202606:00
Sosiaalidemokraatit päättivät viikko sitten puoluekokouksen Tampereella eduskuntavaalien vahvan ennakkosuosikin tunnelmissa. Gallupit ovat virittäneet demarit lievän uhon saattelemana jo pääministeriasentoon. Puolueen puheenjohtajaa Antti Lindtmania nostatellaan Petteri Orpon tilalle.
Kysymysten kysymys kuuluu, kestääkö demareiden nyt ylivoimaiselta vaikuttava gallupetumatka. Vaalien lähestyessä gallupsuosikin ja haastajien kannatusero yleensäkin kapenee. Voiton varjeleminen kostautuu.
Demareiden suosiota syödään jalkojen juuresta. Minja Koskelan vasemmisto on ollut pitemmän aikaa hienoisessa nousussa ja muodostamassa todellisen uhan demareille.
Toisekseen demareiden puoluekokous sujui päällisin puolin ja kiitospuheissa yhtenäisyyden hengessä, mutta puolueen sisällä on aito erimielisyys velkajarrusta. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on sisäisen opposition näkyvin edustaja, ja hän sai vahvan kannatuksen äänestyksissä.
Pääministeripuolueeksi pyrkivältä tivataan leikkauslistoja tiukemmin kuin muilta.
Mieleen tulee ”Liisan lista” vuodelta 1994. Tuolloin ennakkosuosikiksi gallupeissa noussut SDP julkisti ennen eduskuntavaaleja säästölistansa. Puolue nousi Paavo Lipposen johdolla pääministeripuolueeksi.
Demarit rökittivät puoluekokouksessa silmiinpistävän kovaa perussuomalaisia ja sitä kautta kokoomusta.
Kokoomus vastaa demarihyökkäykseen Jyväskylän puoluekokouksessa tulevana viikonvaihteena. Heitot ja vastaheitot ovat tuimia, mutta todennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa se, että Lindtman ja Orpo istua nököttävät vaalien jälkeen samassa enemmistöhallituksessa. Sinipunalla on vahvat taustapelaajat.
Se, mihin suuntaan uusi hallitus rakentuu, saattaa riippua keskustastakin. Asetelman kaksinapaistuminen on keskustalle viheliäistä. Keskustalla on aikaa sopivia muista erottuvia omintakeisia eväitä kuten omavaraisuus – ruoka, energia, vesi –, koko maa, pienyrittäjyys, eheys ja sivistys sekä sovitteleva ote. Eivät läheskään kaikki aja keskitys-Suomea.
Kokenutta vastuunkantajaa tarvittaisiin gallupeidenkin mukaan rakentavaksi tekijäksi uuteen enemmistöhallitukseen, mutta ratkaiseva kysymys kuuluu, antaako kansa keskustalle huhtikuussa nykyistä olennaisesti tukevamman valtakirjan.
Vaalien alla lyödään toisia kohtuuttomasti ja luvataan kansalle liikoja. Siinä otellessa sopisi muistaa, että vaaliyön mentyä on rakennettava luottamuksen ja yhteistyön varaan uusi hallitus.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
